Lue keskustelun säännöt.
Mikä on vaativin diplomi-insinöörin koulutus, ja miksi se on juuri tuta?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanovat, että tietotekniikka on sähköäkin hankalampi. Itse en tiedä, kun olen yliopistohumanisti eikä käpistely nyt vallan ylivoimaista ollut.
Tietotekniikassa TKKlla peruskurssit oli vaikeat, kun matikka on sama kuin teknisellä fysiikalla T1-T3. Siellä on Kivelän luentoja kuunneltu torkkuen monena aamuna ekan parin vuoden ajan.
Kunhan ne peruskurssit saa suoritettu, homma muuttuu helpoksi, jos osaa ohjelmoida. Suuri osa tenteistä oli semmosia, mihin pystyi satuilemaan vastaukset, kun suunnilleen tiesi mistä on kyse.
Valmistuin noin 4.5 keskiarvolla tikiltä..
Eikös nämä insinöörimatematiikat ja -fysiikat ,joita ensimmäiset opiskeluvuoden jauhetaan ole kaikille samat?
Tuolta löytyy eri osastojen matikankurssit jossain vaiheessa:
https://math.tkk.fi/opetus/misc/vanhat_kurssit.html
Niitä matikan ja fysiikan peruskursseja oli eri koulutusohjelmiin erilaisia.
Tikillä yksi kurssi kesti puoli vuotta, eli niitä luettiin ekat 1.5 vuotta. Luentoja oli muistaakseni 5-6 tuntia viikossa noissa matikan kursseissa. Kivelä siellä edessä kirjoitti 2 tuntia putkeen liidulla 4 liitutaululle niin että pyyhki aina yhden kirjoittaakseen sen täyteen ja siirtyi seuraavalle. Yleensä kukaan ei uskaltanut kysyä mitään, kun vastausta ei kuitenkaan kukaan ymmärtänyt. Ilman luentomuistiinpanoja laskarit oli lähes mahdottomia, kun kirjana oli kaksi tiiliskiveä (Kreutzig noin 10cm paksu, Adams noin 6cm paksu kirja) täynnä asiaa ohuilla lehdillä.
Niin ne opiskelijat muuttuvat. Minun opiskeluaikanani TKK:lla 1980-luvulla Kivelää pidettiin huippuhyvänä opettajana ja hän myös sai TKY:n (ylioppilaskunnan) myöntämän vuoden opettajan palkinnon yhtenä vuonna.
No, joka tapauksessa Aallon nykyiset matematiikan kurssit ovat ihan toiset kuin Kivelän aikana, joten nykyisistä opintojen vaativuudesta ei voi päätellä niiden perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
(Kreutzig noin 10cm paksu, Adams noin 6cm paksu kirja)
Eipäs nyt liiotella. Kreyszig:llä on paksuutta 6.5 cm, Adamsilla 4.8 cm. Tosin sinulla oli pikkuisen ohuempi Kreyszig, koska tämä on mitattu 7. painoksesta ja sinä käytit kuudetta, mikäli olet Kivelän aikaan ehtinyt luennot kuunnella. Adamsi on sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(Kreutzig noin 10cm paksu, Adams noin 6cm paksu kirja)
Eipäs nyt liiotella. Kreyszig:llä on paksuutta 6.5 cm, Adamsilla 4.8 cm. Tosin sinulla oli pikkuisen ohuempi Kreyszig, koska tämä on mitattu 7. painoksesta ja sinä käytit kuudetta, mikäli olet Kivelän aikaan ehtinyt luennot kuunnella. Adamsi on sama.
Teoreettisen ja soveltavan fysiikan ero tuli hyvin havainnollistettua.
Tuotantotalouden arvostusta en kyllä ymmärrä. Monissa Keski-Euroopan maissa tuo on sellainen perusala, jota mennään opiskelemaan jos ei muuta keksi. Suomessa hehkutetaan maasta taivaaseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuotantotalouden arvostusta en kyllä ymmärrä. Monissa Keski-Euroopan maissa tuo on sellainen perusala, jota mennään opiskelemaan jos ei muuta keksi. Suomessa hehkutetaan maasta taivaaseen.
Keski-Euroopassa voi vaan päättää mitä haluaa mennä opiskelemaan, pistää hakupaperit sisään ja astuu yliopiston ovesta sisään. Siinä voi opiskelija ihan itse päättää haluaako ekonomiksi, lakimieheksi, insinööriksi vai psykologiksi. Ainoastaan lääkikseen on pääsykokeet. Tuollaisissa maissa ei synny niin epäterveitä käsityksiä siitä, että joku ala olisi parempi kuin toinen vaan ihmiset opiskelevat sitä mitä haluaa.
Ja opinnoissa luonnollisesti tulee menestyä ja edetä tai muuten potkitaan ulos koulusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuotantotalouden arvostusta en kyllä ymmärrä. Monissa Keski-Euroopan maissa tuo on sellainen perusala, jota mennään opiskelemaan jos ei muuta keksi. Suomessa hehkutetaan maasta taivaaseen.
Aallon tutan arvostus perustuu yksinomaan siihen, että Aallon tutalle on vaikea päästä. En tiedä, mistä tämä on alunperin tullut, mutta TKK:n tutalla oli jo 1980-luvulla korkeimmat sisäänpääsypisteet kaikista Suomen DI-hakukohteista. Kun ohjelmaan on vaikea päästä sisään, tulee sieltä myös ulos tosi päteviä tyyppejä, vaikka itse opinnoissa ei ole mitään ihmeellistä.
Lisäksi Aallon tuta kerää ahkeria ja kunnianhimoisia tyyppejä. Kun on tentin valitustilaisuus (tilaisuus, jossa voi tutustua omien tenttivastausten arvosteluun), tietotekniikan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän ei päässyt tentistä läpi. Tutan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän sai tentistä vain nelosen tai miksi hän ei saanut tentistä täysiä pisteitä, vaikka saikin viitosen (paras arvosana).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantotalouden arvostusta en kyllä ymmärrä. Monissa Keski-Euroopan maissa tuo on sellainen perusala, jota mennään opiskelemaan jos ei muuta keksi. Suomessa hehkutetaan maasta taivaaseen.
Aallon tutan arvostus perustuu yksinomaan siihen, että Aallon tutalle on vaikea päästä. En tiedä, mistä tämä on alunperin tullut, mutta TKK:n tutalla oli jo 1980-luvulla korkeimmat sisäänpääsypisteet kaikista Suomen DI-hakukohteista. Kun ohjelmaan on vaikea päästä sisään, tulee sieltä myös ulos tosi päteviä tyyppejä, vaikka itse opinnoissa ei ole mitään ihmeellistä.
Lisäksi Aallon tuta kerää ahkeria ja kunnianhimoisia tyyppejä. Kun on tentin valitustilaisuus (tilaisuus, jossa voi tutustua omien tenttivastausten arvosteluun), tietotekniikan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän ei päässyt tentistä läpi. Tutan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän sai tentistä vain nelosen tai miksi hän ei saanut tentistä täysiä pisteitä, vaikka saikin viitosen (paras arvosana).
Selittäisitkö lyhyen matikan lukeneelle, joa ei ymmärrä kun kirjoitit suoralainaus: "Kun ohjelmaan on vaikea päästä sisään, tulee sieltä myös ulos tosi päteviä tyyppejä, vaikka itse opinnoissa ei ole mitään ihmeellistä."
Itse taas ymmärrän niin, että tuta on vaikea päästä lukemaan kun hakijoita on niin paljon enemmän kuin moneen. Mutta ne jotka onnistuvat saamaan paikan niin pääsevät sitten nauttimaan opinnoista, jotka ei ole niitä kaikkein vaikeimpia mutta ei sitten tarvitse miettiä,että löytyiskö joku humanistis/ yhteiskunnallis -tieteellinen koulutuspaikka, joihin nyt lasken mukaan myös eri kauppatieteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuotantotalouden arvostusta en kyllä ymmärrä. Monissa Keski-Euroopan maissa tuo on sellainen perusala, jota mennään opiskelemaan jos ei muuta keksi. Suomessa hehkutetaan maasta taivaaseen.
Aallon tutan arvostus perustuu yksinomaan siihen, että Aallon tutalle on vaikea päästä. En tiedä, mistä tämä on alunperin tullut, mutta TKK:n tutalla oli jo 1980-luvulla korkeimmat sisäänpääsypisteet kaikista Suomen DI-hakukohteista. Kun ohjelmaan on vaikea päästä sisään, tulee sieltä myös ulos tosi päteviä tyyppejä, vaikka itse opinnoissa ei ole mitään ihmeellistä.
Lisäksi Aallon tuta kerää ahkeria ja kunnianhimoisia tyyppejä. Kun on tentin valitustilaisuus (tilaisuus, jossa voi tutustua omien tenttivastausten arvosteluun), tietotekniikan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän ei päässyt tentistä läpi. Tutan opiskelija tulee katsomaan, miksi hän sai tentistä vain nelosen tai miksi hän ei saanut tentistä täysiä pisteitä, vaikka saikin viitosen (paras arvosana).
Selittäisitkö lyhyen matikan lukeneelle, joa ei ymmärrä kun kirjoitit suoralainaus: "Kun ohjelmaan on vaikea päästä sisään, tulee sieltä myös ulos tosi päteviä tyyppejä, vaikka itse opinnoissa ei ole mitään ihmeellistä."
Tarkoitan ihan sitä, että jos Aallon tutan opiskelupaikan saadakseen pitää käytännössä olla lahjakkaimman prosentin joukossa Suomessa sinä vuonna ylioppilaaksi kirjoittaneista, niin myös ohjelmasta valmistuneet ovat tosi lahjakkaita, vaikka he eivät olisikaan opiskelleet mitään kauhean ihmeellistä. Tuo prosentti ei nyt ole välttämättä täysin oikein, vaan se saattaa olla myös 1,5 tai kaksi tai kolme, mutta ymmärsit varmaan idean.
Vaikka tutan ja kauppiksen kursseissa on paljon samaa, niin Aallon tutan käynneillä matemaattiset ja analyyttiset valmiudet ovat kuitenkin eri tasolla kuin keskiverto kauppiksesta valmistuneella, osittain ihan siksi, että käytännössä kaikilla Aallon tutan opiskelijoilla on laudatur pitkästä matematiikasta ja tutkintoon kuuluvat matematiikan kurssit ovat selvästi vaativampia kuin kauppiksen kurssit
Mikä on kaunein lintu ja miksi se on juuri joutsen?
Mikä kysymys tuo on?
Fysiikka ihan oikeasti on tosi vaikeaa matematiikkaa, jolla lasketaan miten todellisuus toimii. Einstein laski matemaattisesti kaikki keksintönsä, ei mittaamalla tai havaitsemalla niitä. Esimerkiksi bose-einstein kondensaatti pystyttiin luomaan vasta vuosikymmeniä einsteinin ajan jälkeen.
Peruskoulun ja lukion jälkeen ei vielä pysty ymmärtämään, mitä fysiikka on.
Kaikki meidän keksinnöt perustuu kuitenkin fysiikkaan. Tietokone, jolla tätä kirjoitetaan, on täynnä tuollaista matemaattisten nerojen laskemaa juttua, millä on löydetty tavat toteuttaa komponentit siellä sisällä.