Lue keskustelun säännöt.
70-luvulla koulua käyneet. Olivatko silloin kaikki "maikat" oikeasti maistereita?
16.04.2022 |
Meille ainakin englantia opetti fil. yo, joka ei ollut koskaan käynyt Suomen ulkopuolella - saati Englannissa
Matematiikkaa opetti ikiteekkari Oulun Yliopiston Teknillisestä tiedekunnasta raksaosastolta.
Ja uskontoa ja kuvaamataitoa teol. yo Joensuusta.
Ihme, että tuolla opetuksella pystyin lukemaan itseni Herraksi.
Kommentit (15)
Ei ollut yhtään epäpätevää opettajaa koko aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole kyllä koskaan ollut tietoa mitä ne opettajat oli koulutukseltaan. Yhden opettajan pätevyyttä epäilin kun heitti erästä oppilasta virsikirjalla päähän.
Fil. yo. oli tuohon aikaan usein joku gradua vaille valmis tai opinnot loppusuoralla. Varsinkin sen ajan englanti yo-kokeissa oli sen tasoista, että nykypäivän ylioppilaskin pystyisi sitä opettamaan ilman mitään korkeakouluopintoja.
En kyllä jaksa muistaa sinne asti että mitä kukakin oli. Ihme että sain sen koulun edes käytyä....jotenkuten.
Mun kotikaupungin yläasteen tarkkiksen ope oli entinen kapiainen joka oli saanu Puolustusvoimista potkut juopottelun ja väkivaltaisuuden vuoksi. Nosteli huvikseen tarkkiksen pikkurikollisia seinälle, haki ne aamulla kouluun kotoa tai putkasta ja kuri säilyi. Mitään koulutusta hänellä ei siis ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 70-luvulla peruskoulun yläasteella ja koulumme rehtori oli humanististen tieteiden kandidaatti.
Ala-asteella oli vielä kaksivuotisen yliopistokoulutuksen tai opettajaseminaarin käyneitä luokanopettajia. Yläasteella oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita aineenopettajia (olivat muodollisesti päteviä, jos tutkinto oli suoritettu ennen jotain tiettyä vuotta), osa tosin maistereita. Lukiossa kaikki opettajat olivat maistereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ala-asteella oli vielä kaksivuotisen yliopistokoulutuksen tai opettajaseminaarin käyneitä luokanopettajia. Yläasteella oli alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita aineenopettajia (olivat muodollisesti päteviä, jos tutkinto oli suoritettu ennen jotain tiettyä vuotta), osa tosin maistereita. Lukiossa kaikki opettajat olivat maistereita
Olin ala-asteella 90-luvulla ja opettajina oli merkonomi ja seminaarin käynyt vanhempi opettaja. Joskus luokassa ei ollut omaa opettajaa ollenkaan, kunta säästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50-60-luvulla pääsi kansakoulun johtajaopettajaksi pelkällä yo-todistuksella ja vaimokin sai alakoulun opettajan pestin merkantin papereilla. Suuret ikäluokat kävivät koulua silloin. Oikeat opettajat olivat kaatuneet sodassa vänrikkeinä ja luutnantteina.
70-luvulla vain parhaisiin oppikouluihin Helsingissä riitti maisteritutkinnon suorittaneita opettajia.
Maaseudulla oppikoulujen ja keskikoulujen opettajat olivat pääsääntöisesti fil.yoita, hum.kandeja, mat.yoita tai tekn.yoita. Pedagogisia valmiuksia ei ollut takana kellään, mutta riehakas opiskelijaelämä monellakin.
P.S. Englannin opettajan tunnisti aina koulun käytävällä skottiruutuisesta kietaisuhameesta varustettuna valtavan suurella messinkisellä hakaneulalla ja paksusta korkeakaulaisesta haaleanvioletista jumpperista. Ja permanentista. Se kai oli niiden hum. kandien virka-asu silloin
Nykyäänkin ala-asteenopettaja voisi ihan hyvin olla pelkän alemman korkeakoulututkinnon suorittanut, kuten myös yläkoulun aineenopettajat. Koulutusinflaatiota nämä nykyiset vaatimukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tekniseltä alalta valmistunut Polin käynyt DI.
Että olisin voinut opettaa paikallisessa Tekussa, minun piti suorittaa "Pedagogiset opinnot" Jyväskylän Yliopistossa. = Paskanjauhantaa ja diibadaabaa ja seminaareja ja keskustelua ja jappasemista, joka ei liipannut läheltäkään sitä ainetta, jota opetin ja jossa olin asiantuntija.
Suoritin sen silti js sain yliopettajan pätevyyden Tekussa ja pari sataa markkaa lisää kuukausiliksaa. Täysin tyhjästä.
Meillä oli lehtoreita ja nehän oli maistereita ihan kaikki - jos vain olivat sen arvonimen ostaneet.