Neuvoja, kiitos. Jäljelle jäänyt puoliso kuihtuu.

Kissa tai koira seuraksi. Naapurit tai sukulaiset kahvittelemaan ja ulkoilemaan.

Jäljelle jäänyt puoliso? onko AP.lla niitä enemmänkin.

Voi kääk, montako puolisoa hänellä oli alunperin? 12 ja nyt heistä on enää 1 jäljellä?

Minkä ikäisestä leskestä on kyse? Olisiko hän muuten perusterve ja johtuuko kaikki vain puolison kuolemasta?

Tarkoitat siis, että jäljelle jääneen puoliso kuoli? Viesti on hieman epäselvä.

Lähipiiristä kokemuksena, että jäljelle jäänyt kuihtui ja kuoli olikohan 3viikkoa puolisonsa kuolemasta.

Sanoisin että hoitakaa, käykää kaupassa, olkaa kokoajan seurana, ruokkikaa ja auttakaa, älkää jättäkö yksin. Jos ihmisen jättää tuossa tilanteessa yksin, niin hänet saattaa menettää kokonaan. Ja saattaa olla että kuolee vaikka auttaisitte mutta ainakin kannattaa yrittää.

Leskeksi kunnioittava päivärutiini, sukulaiset ja ystävät apuun: aamulla syö aamupalan, peseytyy ja pukeutuu, sitten mennään yhdessä puolison haudalle tai puistoon kävelemään.

Keskusteluterapia tai vaikka seurakunnan surupiiri, jossa voi muistella kuollutta rakastaan.

Vapaaehtoistyö tms. vastuutehtävä, jossa leskeä tarvitaan että hän kokee elämänsä tarpeelliseksi. Lemmikki voi auttaa, jos leski oikeasti pystyy pitämään eläimestä huolta.

Ruotsin laivalle eläkeläistanssiaisiin ja buffettiin. Ruotsin puolella sitten jonnekin kivalle klubille jammailemaan.

Äitini kuihtui isäni kuoleman jälkeen. Oli kipuja ja ahdistusta. Kuoli sitten syöpään 2,5 vuotta isän jälkeen.

Entä jos se ei itse halua?

Ehkä sukulainen voi sitten katsoa että saa ruokaa ja juomaa päivittäin. Ei kai se heti maitakaan, suruaika kestää. Joku päivä parempi. Myöhemmin kai kävelylenkki onnistuu ja muuhun keskittyminen.

Olen itse leski, vieläpä nuori sellainen. Vihonviimeinen asia, mitä itse kuoleman jälkeen kaipasin, oli turha sureminen. Ystäviä, yhteydenpitoa ja myötäelämistä kaipaan, mutta en ohjattuja sururyhmiä ja ylimääräisiä haudallakäyntejä.

Akuuttivaihe ei kestä loputtomiin, ja sen jälkeen tulee päästä jaloilleen ja takaisin arkeen kiinni - olkoonkin arki kuinka tahansa erilaista kuin ennen.

Me elävät elämme elävien elämää, emme kuolleitten.

Eräs vanhus puolison kuoltua ei halunnut paljonkaan lähteä pois kotoaan, suri vaan ja kiukutteli kun hänen piti jäädä tänne yksin. Eli sitten muutaman vuoden ja poistui luonnollisesti myös pois.

No Äkkiä lääkäriin!