Aion näyttää nelivitosena paremmalta kuin koskaan!
Olen iän myötä ymmärtänyt mistä se hyvä ulkonäkö koostuu: itsevarmuudesta, tyylitajusta, kurinalaisista elintavoista ja rahalla saatavista tuotteista ja kauneudenhoitopalveluista.
Muutama vuosi aikaa kohti tavoitetta!
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
No niin mäkin suunnittelin, mutta oon jo 44 ja puol enkä saanut aikaan mitään.
Mistä mainitsemistani asioista tai siis niiden puutteesta kiikastaa?
Ap
Minä olin 45 v varmaan parhaimmillani. Takana oli avioero pihistä miehestä, ja pääsin kampaajalle yms ilman valituksia. Naama ei ollut vielä alkanut roikkua, ei selluliittiä eikä ikääntyminen vielä näkynyt missään. Ulkonäölliset mutokset tulivat vasta vaihdevuosien kohdalla 52-53 v.
Vähän off topic, mutta todettakoon, ettei eksä tunnista minua kaupassa, ei edes vuoden päästä erosta, vaikka olimme sitä ennen olleet 20 v yhdessä. Niin paljon muuttaa tyyli, kun on sen näköinen kuin itse haluaa. Esim. Avioliiton aikana minulla oli keskiruskeat hiukset, otsatukka, ponnari, ruskeat insinöörilasit - nyt kerroksittain leikattu, raidoitettu, surffikihara ja pyöreät kultaiset sangat. Plus vaatetyyli muuttunut, ei pelkästään muodin vaihtuessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin mäkin suunnittelin, mutta oon jo 44 ja puol enkä saanut aikaan mitään.
Mistä mainitsemistani asioista tai siis niiden puutteesta kiikastaa?
Ap
Kurinalaisuudesta ja sit oon vähän pihi. Itseen ei tule laitettua rahaa.
Oma tyyli on kyllä löytynyt vasta viime vuosina ja itsetunto noussut sen myötä paljonkin. Taloudellinen vakaus myös nostaa itsetuntoa väkisinkin kun vertaa nuorempaan itseensä. Yritän elää terveellisesti mutta kompastun johonkin joka kerta. Tyylitaju on ehkä sellanen sisäsyntyinen ja sitä on tai ei. Mulla ehkä ei. Mut voihan senkin rahalla ulkoistaa.
Yllä kuvattu on siis positiivinen huomio: omalla panostuksella voi todellakin ratkaisevan paljon vaikuttaa ulkonäköön ja imagoon, iän myötä koko ajan enemmän. Nuoremmalta usein puuttuu etenkin tyylitajua ja tavallisesti muitakin mainittuja seikkoja jotka vaikuttavat ulkonäköön.
Ja miehille kelpaamisella ei ole mitään osuutta asiaan. Ainakaan sellaisille miehille joille kelpaa kuka tahansa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 45 v varmaan parhaimmillani. Takana oli avioero pihistä miehestä, ja pääsin kampaajalle yms ilman valituksia. Naama ei ollut vielä alkanut roikkua, ei selluliittiä eikä ikääntyminen vielä näkynyt missään. Ulkonäölliset mutokset tulivat vasta vaihdevuosien kohdalla 52-53 v.
Vähän off topic, mutta todettakoon, ettei eksä tunnista minua kaupassa, ei edes vuoden päästä erosta, vaikka olimme sitä ennen olleet 20 v yhdessä. Niin paljon muuttaa tyyli, kun on sen näköinen kuin itse haluaa. Esim. Avioliiton aikana minulla oli keskiruskeat hiukset, otsatukka, ponnari, ruskeat insinöörilasit - nyt kerroksittain leikattu, raidoitettu, surffikihara ja pyöreät kultaiset sangat. Plus vaatetyyli muuttunut, ei pelkästään muodin vaihtuessa.
Miehen rahoilla elit ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 45 v varmaan parhaimmillani. Takana oli avioero pihistä miehestä, ja pääsin kampaajalle yms ilman valituksia. Naama ei ollut vielä alkanut roikkua, ei selluliittiä eikä ikääntyminen vielä näkynyt missään. Ulkonäölliset mutokset tulivat vasta vaihdevuosien kohdalla 52-53 v.
Vähän off topic, mutta todettakoon, ettei eksä tunnista minua kaupassa, ei edes vuoden päästä erosta, vaikka olimme sitä ennen olleet 20 v yhdessä. Niin paljon muuttaa tyyli, kun on sen näköinen kuin itse haluaa. Esim. Avioliiton aikana minulla oli keskiruskeat hiukset, otsatukka, ponnari, ruskeat insinöörilasit - nyt kerroksittain leikattu, raidoitettu, surffikihara ja pyöreät kultaiset sangat. Plus vaatetyyli muuttunut, ei pelkästään muodin vaihtuessa.
Miehen rahoilla elit ?
Olin kyllä töissä, paitsi kotiäitivuosina. Meillä oli yhteiset rahat, yhteinen tili, yhteiset säästöt.
Parasta tuossa oli se, että miehen pihiyden ansiosta pystyin ostamaan eron jälkeen itselleni kämpän velattomasti. Sen verran hyvin oli säästöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 45 v varmaan parhaimmillani. Takana oli avioero pihistä miehestä, ja pääsin kampaajalle yms ilman valituksia. Naama ei ollut vielä alkanut roikkua, ei selluliittiä eikä ikääntyminen vielä näkynyt missään. Ulkonäölliset mutokset tulivat vasta vaihdevuosien kohdalla 52-53 v.
Vähän off topic, mutta todettakoon, ettei eksä tunnista minua kaupassa, ei edes vuoden päästä erosta, vaikka olimme sitä ennen olleet 20 v yhdessä. Niin paljon muuttaa tyyli, kun on sen näköinen kuin itse haluaa. Esim. Avioliiton aikana minulla oli keskiruskeat hiukset, otsatukka, ponnari, ruskeat insinöörilasit - nyt kerroksittain leikattu, raidoitettu, surffikihara ja pyöreät kultaiset sangat. Plus vaatetyyli muuttunut, ei pelkästään muodin vaihtuessa.
Miehen rahoilla elit ?
Minä tienaan varmaan kaksi kertaa sen mitä mies. Tämä ei estä häntä paheksumasta ja esittämästä mielipiteitä rahankäytöstäni. Se on sitä miessukupuolen mukanaan tuomaa varmuutta siitä, että voi ainakin yrittää määrätä kaikesta.
Eri
Vanheneminen on tosi vittumaista jos on ulkonäkökeskeinen . Muuten se on vain vittumaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olin 45 v varmaan parhaimmillani. Takana oli avioero pihistä miehestä, ja pääsin kampaajalle yms ilman valituksia. Naama ei ollut vielä alkanut roikkua, ei selluliittiä eikä ikääntyminen vielä näkynyt missään. Ulkonäölliset mutokset tulivat vasta vaihdevuosien kohdalla 52-53 v.
Vähän off topic, mutta todettakoon, ettei eksä tunnista minua kaupassa, ei edes vuoden päästä erosta, vaikka olimme sitä ennen olleet 20 v yhdessä. Niin paljon muuttaa tyyli, kun on sen näköinen kuin itse haluaa. Esim. Avioliiton aikana minulla oli keskiruskeat hiukset, otsatukka, ponnari, ruskeat insinöörilasit - nyt kerroksittain leikattu, raidoitettu, surffikihara ja pyöreät kultaiset sangat. Plus vaatetyyli muuttunut, ei pelkästään muodin vaihtuessa.
Miehen rahoilla elit ?
Minä tienaan varmaan kaksi kertaa sen mitä mies. Tämä ei estä häntä paheksumasta ja esittämästä mielipiteitä rahankäytöstäni. Se on sitä miessukupuolen mukanaan tuomaa varmuutta siitä, että voi ainakin yrittää määrätä kaikesta.
Eri
Niin, ja kun toinen käyttää valittamista väsytystaisteluna, niin sitä lopulta itsekin heittää hanskat tiskiin tyyliin ”mä teen mitä sa haluat, kunhan lopetat tuon nalkuttamisen”.
Vierailija kirjoitti:
Vanheneminen on tosi vittumaista jos on ulkonäkökeskeinen . Muuten se on vain vittumaista.
Asia on aivan päinvastoin! Ulkonäköön panostaminen on iän myötä koko ajan palkitsevampaa, kun kilpakumppaneina ovat omanikäiset. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanheneminen on tosi vittumaista jos on ulkonäkökeskeinen . Muuten se on vain vittumaista.
Asia on aivan päinvastoin! Ulkonäköön panostaminen on iän myötä koko ajan palkitsevampaa, kun kilpakumppaneina ovat omanikäiset. Ap
Totta. Samoin kuin 15 v vertaa itseään muihin teineihin, niin keski-ikäisenä itseään vertaa muihin keski-ikäisiin - ei nuoriin.
Aha. Mä ajattelin opetella uuden kielen. Ulkonäkö on vähän toissijainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Aha. Mä ajattelin opetella uuden kielen. Ulkonäkö on vähän toissijainen asia.
Paremman vaikutuksen teet muihin ihmisiin kun hyvännäköisenä puhut uutta kieltä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanheneminen on tosi vittumaista jos on ulkonäkökeskeinen . Muuten se on vain vittumaista.
Asia on aivan päinvastoin! Ulkonäköön panostaminen on iän myötä koko ajan palkitsevampaa, kun kilpakumppaneina ovat omanikäiset. Ap
Avaa vähän tuota.
Miksi se on koko ajan palkitsevampaa?
Ainahan "kilpakumppaneina" on samanikäiset?
Mikä kilpailu on meneillään?
Mikä on palkinto ja mitkä arvostelukriteerit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aha. Mä ajattelin opetella uuden kielen. Ulkonäkö on vähän toissijainen asia.
Paremman vaikutuksen teet muihin ihmisiin kun hyvännäköisenä puhut uutta kieltä. Ap
Hahaha, nyt meni lopullisesti kaikki pohja sun jutuilta..
luulisi nelikymppisen jo päässeen yli ulkonäkö pelleilyistä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanheneminen on tosi vittumaista jos on ulkonäkökeskeinen . Muuten se on vain vittumaista.
Asia on aivan päinvastoin! Ulkonäköön panostaminen on iän myötä koko ajan palkitsevampaa, kun kilpakumppaneina ovat omanikäiset. Ap
Avaa vähän tuota.
Miksi se on koko ajan palkitsevampaa?
Ainahan "kilpakumppaneina" on samanikäiset?
Mikä kilpailu on meneillään?
Mikä on palkinto ja mitkä arvostelukriteerit?
Koska iän myötä panostamisen merkitys korostuu koko ajan enemmän, jyvät erottuvat akanoista eli he jotka osaavat ja jaksavat panostaa!
Meneillään on jatkuva naistenvälinen kauneuskilpailu ja palkintona on onnistunut ulkonäkö joka on aina etu ja valtti elämässä monella tavalla.
Ap
Minun ulkonäköpelleily alkoi neljänkympin jälkeen. Sitä ennen oli aina sen verran hyvännäköinen, ettei omaan itseen edes kiinnittänyt huomiota.
No niin mäkin suunnittelin, mutta oon jo 44 ja puol enkä saanut aikaan mitään.