Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Muita liian empattisia? Mistä kovuutta?

Vierailija
11.04.2022 |

Minulla on ongelmana liika samaistuminen toisten tunteisiin, jopa kuviteltuihin. Annan kävellä itseni yli koska minun käy niin sääli riidan toista osapuolta. Näen aina sen tuskan sen sikailun takana. Olin vuosia alkoholistin puoliso ja muutakin tyhmää on tullut tehtyä tämän yliempaattisuuden takia. Millä tästä pääsee?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kerrojokin esimerkki?

Vierailija
2/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei millään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiukku auttaa.

Vierailija
4/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

On jo hyvä lähtökohta että tunnistat nuo vaiheesi ja suhtautumistapasi.  Sinuna en olisi empaattisuudestani huolissani: koviksia löytyy kyllä joka lähtöön, mutta kaltaisiasi joustokykyisiä on vähemmän.  Itsensä yli ei toki kannata antaa kenenkään kävellä.  Jos joskus saa "itsekkyydellään" jonkun suuttumaan, mitä sitten?  Maailma ei kaadu.

Vierailija
5/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko samaistuminen toisen kuviteluihinkin tunteisiin empaattisuutta? Ja se, että ei omista minkäänlaista selkärankaa? Minusta tuo on pelokasta vastuuttomuutta ja toisiin ihmisiin aika vastenmielisellä tavalla nojaamista.

Kannattaisiko kuitenkin aikuistua ja oppia ymmärtämään, että sinä huolehdit omista tunteistasi ja muut ihmiset kukin omistaan? Ja sinulla on itselläsi vastuu itsestäsi. Tuntuu, että piiloudut vastuuta elämästäsi sen taakse, että teet, mitä muut haluavat tai mitä kuvittelet heidän haluavan.

Vierailija
6/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Onko samaistuminen toisen kuviteluihinkin tunteisiin empaattisuutta? Ja se, että ei omista minkäänlaista selkärankaa? Minusta tuo on pelokasta vastuuttomuutta ja toisiin ihmisiin aika vastenmielisellä tavalla nojaamista.

Kannattaisiko kuitenkin aikuistua ja oppia ymmärtämään, että sinä huolehdit omista tunteistasi ja muut ihmiset kukin omistaan? Ja sinulla on itselläsi vastuu itsestäsi. Tuntuu, että piiloudut vastuuta elämästäsi sen taakse, että teet, mitä muut haluavat tai mitä kuvittelet heidän haluavan.

Miten asian voi ymmärtää noin nurin päin? Ei ihme, että kiltit (=joista tuntuu pahalta, jos epäilevät satuttavansa toista) jyrätään, kun toisten auttamisen halusta moititaan että sinullakin on jostain vastuuta…Onko niin vaikea ymmärtää että osa ihmisistä ottaa pelkästään liiankin herkästi vastuuta muista, kuten ilmeisesti ap, ja toiset liian vähän? En ole ap, mutta pakko oli jotain sanoa. Ja ap. Älä koveta itseäsi, etsi ympärillesi muita herkkiä ja empaattisia ihmisiä

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
11.04.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lentokoneessa ohje: happimaski ensin omille kasvoille, sitten vasta vieressä olevan lapsen. 

Logiikka ja viisaus auttaa. 

Et voi auttaa muita jos et aloita itsestäsi.

Helper-persoonallisuus on traumaperäistä. Ei tarvitse auttaa itseä kun keskittyy muiden perässävetämiseen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kaksi kolme