Onko epänormaalia, että kuukauden tapailun loppuminen tuntuu niin raastavalta ettei henki meinaa kulkea, kun ahdistaa niin paljon?

Joo, on normaalia. Itselle on käynyt kerran noin. Jotkut vaan iskee suoraan luuytimeen. Mutta selviät siitä kyllä, usko pois.

Ihan ymmärrettävää jos on ollut kiva tyyppi, ihastuminen on kumminkin hyvin harvinaista. Älä tunne huonoa omaatuntoa tms, tunnet mitä tunnet ja sillä se lopulta menee ohitse.

No mutta sähän kostat! Näytä sille ettei noin saa sua satuttaa! Luulee varmaan että noin voi aina tehdä. Aseta rajat sille. Se on sun velvollisuus.

Älä ainakaan laastaria mene hommaamaan, vaikka se ihastumistunteen koukutus siihen pakottaakin. Kärsi se vaan yksin läpi ja katso sitten asiaa uudelleen kirkkaammin mielin.

On normaalia, kun ihastuu täysillä. Siinä tippuu niin korkealta ja kovaa. Hetken itkettyäsi sinulle jää kuitenkin ihana muisto ihanasta ihmisestä. Suru helpottaa aikanaan, ja varmasti nopeammin kuin pitkän suhteen jälkeen.

Ihan normaalia, ajan kanssa helpottaa vaikka nyt tuntuukin ihan kamalalta.

Tuliko ihan yllätyksenä et toinen ei halunnut jatkaa?

Ota ap myös huomioon, että koska et kunnolla tuntenut tapailemaasi ihmistä mikään ideaali kuva siitä ei särkynyt, kuten esim 10 v yhteiselon jälkeen voi tapahtua. Siksi on vaara, että ripustaudut tuohon omassa päässäsi rakentaaan täydelliseen ihmiseen, ja vaikea tutustua muihin.