Lue keskustelun säännöt.
opiskella vaiko ei??? en osaa tehdä päätöksiä..
09.02.2010 |
olen lopen kyllästynyt nykyiseen tarjoilijan työhöni. tuntuu tyhmältä myydä "turhia" palveluita ja hyödykkeitä kun niin moni ihminen näkee nälkää.
olen lapsesta asti tuntenut kutsumuksekseni ihmisten auttamisen. jossain vaiheessa nuoruutta vei elämä vain mennessään ja luovuin kaikista haaveistani ja menin siitä missä aita on matalin.. siksi päädyin lukion jälkeen tälle alalle.
tunnen suunnatonta kiinnostusta teologiaa kohtaan. en osaa keksiä mitään mielenkiintoisempaa kuin nuo opinnot. haluaisin aidosti auttaa ihmisiä ja ehkä se papin / teologin pohjalta onnistuisi parhaiten? mitä olette mieltä?
minua pidättelee ainoastaan se, että olen 25-vuotias. minulla on mies ja lapsi, omakotitalo. joutuisimme muuttamaan toiselle puolelle suomea opintojeni perässä, paikkaan josta emme tunne ketään. mies sanoi, että kyllä hän voi talon myydä ja muuttaa jos vain aidosti sitä haluan. ja haluanhan minä.. mutta silti pelottaa ajatus oudosta kaupungista vailla läheisiä..
toisaalta minun on pakko opiskella jotakin ja tuo teologia on lähinnö sydäntä. nykyisessä työssäni en voi jatkaa omassa aatemaailmassa olevien ristiriitojen takia. sekään ei siis pidättelisi minua..
auttakaa! pitäisikö minun vain repäistä ja edes yrittää hakea opiskelemaan? missä muussa ammatissa voisin auttaa varsinkin hädässä olevia ihmisiä?
Kommentit (11)
Sosiaalityö ja diakoniatyöhän ovat aika lähellä toisiaan, ellet nyt ihan papiksi halua ja pitämään jumalanpalveluksia yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
auttakaa! pitäisikö minun vain repäistä ja edes yrittää hakea opiskelemaan? missä muussa ammatissa voisin auttaa varsinkin hädässä olevia ihmisiä?
siis papiksi? Missä sellaiset teologit työskentelevät, jotka eivät ole pappeja? Ihmisiä voi auttaa lääkärinä, psykiatrina, psykologina, sosiaalityöntekijänä, avustustyöntekijänä, sairaanhoitajana ja varmaan muitakin ammatteja löytyy.
ja varmista, että se on sitä mitä haluat. Avoimilla yliopistoilla on nykyään jo paljon kursseja joita voi tehdä etänä. Varmaan löytyy teologiankin kursseja.
mutta työpaikkoja ei kotiseudultani löydy. ja joutuisin kuitenkin muuttamaan.. sosiaalityö olisi yksi vaihtoehto, mutta en oikein tiedä missä voin työskennellä sosionomin papereilla? eikös heitä ole suomenmaassa jo aika paljon? sitä voisin opiskella kotoa.
haluan ammatin jossa voin siis aidosti auttaa hädässä olevia ihmisiä. en halua että ihminen on tulevassa työssäni vain numero näytöllä / paperilla, vaan haluan kohdata oikean ihmisen toiveineen, pelkoineen ja ongelmineen.
en koe soveltuvani hoitoalalle. lääketiede on poissuljettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sellaisena et yksin tai yksinäisenä joudu kauaa vieraalla paikkakunnalla olemaan. Luulisin sen tekevän myöskin ihan hyvää, kun kukaan ei ole aina pitämässä kädestä kiinni pahanpaikan tullen. Teologeja valmistuu tietääkseni Joensuusta ja Helsingistä, kumpaan ajattelitte muuttaa? Avoimen väylää sitten muualtakin, mutta lopulliset paperit saa ulos vain noista kahdesta. Millaista auttamista papin työn ajattelet olevan? Mutta jos kutsumusta on, niin vaikea sitä luontoaan vastaan on harata.
Kehoittaisin siis hakemaan, käymään pääsykokeissa ja jos pääsee sisälle, niin eikuin opiskelemaan! Perhe ei ole este, vaan hidaste.
Uskoisin, että tarjoilijaksi pystyt palaamaan aina takaisin, mutta sinne vihreämmälle oksalle ei niin vain mennäkään.
Toisaalta, kyllä tarjoilijanakin autat ihmisiä. Minusta on, silloin harvoin kun ravintolaan pääsen, mukava kun joku vähän passaa minuakin! Nälänhätä ei poistu sillä, että minä jätän syömättä.
Selvitä ensin työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin kanssa, että mikä kaikki koulutus vastaa noita sun tavoitteita. Samalla voit tehdä psykologisia testejä, ne lisää itsetuntemusta ja niistä on oikeasti hyötyä.
Ystäväni asuu Pohjois-Suomessa, mut luki itsensä papiksi ensin avoimessa niin pitkälle kuin pystyi, haki sitten sisään ja suoritti opinnot loppuun ajamalla Joensuuhun tentteihin. Eli ei ole välttämätöntä muutta opiskelujen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varaisin ajan oman seurakuntani papille keskustelemaan suunnitelmistani. Han on paljon parempi kuin AV-mammat ohjaamaan sinua oikealle tielle.
Hanen kauttaan voisi myos loytya vaikka vapaaehtoistoimintaa jonka kautta paasisit kokeilemaan siipiasi ilman suuria elamanmuutoksia.
en ole niinkään kiinnostunut niistä "perinteisitä" papin tehtävistä vaan haluaisin tehdä konkreettisesti töitä ihmisten hyvinvoinnin eteen. en tiedä onnistuuko se pappina? tai siis jos minulla on papin vihkimys, voinko päästä töihin johonkin paikkaan jossa voin tehdä työtä haluamallani tavalla? ääähh.. tämä on niin vaikeaa.. teologia on niin mielenkiintoista että voisin sitä opiskella sen takia. ja jos olen pappi ja autan ihmisiä, niin aina vain paranee. tietääkö joku minkälaista työtä pappina voi konkreettisesti tehdä?
tämä on kutsumus, polte on niin kova..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurinosa papeista on perinteisessä seurakunnan työssä. Hautaat, kastat ja vihkit sekä kierrät ikäihmisten syntymäpäivillä. Sitten sunnuntaisin olet jumalanpalveluksissa ja taistelet naisena oikeuksistasi perinteisesti miehisellä alalla.
Nälänhätää et poista tässä työssä.
Nro kympin ehdotus erittäin käyttökelpoinen ja kannatettava!
Siinä olisi paljon enemmän vaihtoehtoja. Voisit opiskella amk-tutkinnon ja valmistua sosionomiksi tai sitten mennä yliopistoon ja valmistua sosiaalityöntekijäksi. Olisiko sitten mahdollista käydä kotoa opiskelemassa?