Eka hoitoalan harkka.
Heipä hei. Täällä nelikymppinen miespuolinen alanvaihtaja haluaisi tietää teiltä sairaanhoitajat, että minkälainen teidän ensimmäinen työharjoittelu oli? Minulla on asia pian ajankohtainen, jotenka kiinnostaisi tietää pari asiaa. Meidän harjoitus paikan kriteerit
on rajattu, että harjoittelu pitäisi olla perusterveydenhuollon hoivaosastolla, palveluasumisyksikössä tai seniorikodissa. Myös kotihoito hyväksytään paikaksi.
Minkä näistä vaihtoehdoista valitsisit, kun tiedät, jo kokemuksella, että minkälaista työskentely tulee vanhusten kanssa olemaan. Itseä eniten kiinnostaisi tuo kotihoito eniten, koska luultavimmin se olisi monipuolisinta, että olisi monenlaisia sairauksia, mitä hoitaa. Eka ajatus hoivaosastoilta on, että siellä on kaikista huonokuntoisimmat ja työskentely voisi olla yksipuolista. Kertokaahan vanhustyöstä jotain kokemuksia. Kiitos.
Kommentit (12)
Tuo vuodeosasto on just sellainen, että siinä todella näkee sopiiko alalle. Mutta harva edes työllistyy sinne. Tosiaan kannattaa jättää se viimeisimpien joukkoon.
Kotihoito ja hoivakoti eivät kyllä ole mitenkään verrattavissa keskenään. Kyllä opiskelijan kuuluu nähdä myös hoivakotijakso. Eikö kotihoito ole enää omana jaksonaan. Ei ole verrattavissa hoivakotiin. Paljon vaativampi ja enemmän vastuuta. Ei toki opiskelijan roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoito ja hoivakoti eivät kyllä ole mitenkään verrattavissa keskenään. Kyllä opiskelijan kuuluu nähdä myös hoivakotijakso. Eikö kotihoito ole enää omana jaksonaan. Ei ole verrattavissa hoivakotiin. Paljon vaativampi ja enemmän vastuuta. Ei toki opiskelijan roolissa.
Pitää kokea hoivakoti / pitkäaikaisvuodeosasto juurikin sen takia, että näkee onko alalle vaikkei siellä koskaan työskentelisikään.
Ajattelisin itse paikan valinnassa sitä missä oppii eniten erilaisia toimenpiteitä ja näkee erityyppisiä potilaita. Eli joko tk-hoivaosasto tai ehkä kotihoito. Tk-vuodeosastoissa on enää harvoja täysin ns. säilytysosastoja eli ovat akuuttiosastoja ja siellä on monentyyppistä potilasta ja erilaisia toimenpiteitä mistä on hyötyä. Ei kannata heti mennä palvelutaloon, sinne ehtii myöhemminkin. Vai onko teidän kunnassanne jotain erityisiä hoivaosastoja?
Vierailija kirjoitti:
Tuo vuodeosasto on just sellainen, että siinä todella näkee sopiiko alalle. Mutta harva edes työllistyy sinne. Tosiaan kannattaa jättää se viimeisimpien joukkoon.
En tajua miten niin ei työllisty. Noissa paikoissa on jatkuva työntekijäpula.
Jos on ajatuksena hakeutua esim. akuuttihoitoon, anestesiapuolelle tai vaikka psykiatrialle, ei menetä mitään jos jättää käymättä tutustumisen tk:n vuodeosastolla. Hekin ovat hyviä hoitajia, jotka eivät koe millään lailla vanhustyötä ja perushoitoa intohimokseen.
Vierailija kirjoitti:
Tuo vuodeosasto on just sellainen, että siinä todella näkee sopiiko alalle. Mutta harva edes työllistyy sinne. Tosiaan kannattaa jättää se viimeisimpien joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo vuodeosasto on just sellainen, että siinä todella näkee sopiiko alalle. Mutta harva edes työllistyy sinne. Tosiaan kannattaa jättää se viimeisimpien joukkoon.
En tajua miten niin ei työllisty. Noissa paikoissa on jatkuva työntekijäpula.
Moni ei halua työskennellä noissa kohteissa. Sairaanhoitajista on sen verran pulaa että pystyy myös itse vaikuttaa mitä työtä hakee ja ottaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Kotihoito ja hoivakoti eivät kyllä ole mitenkään verrattavissa keskenään. Kyllä opiskelijan kuuluu nähdä myös hoivakotijakso. Eikö kotihoito ole enää omana jaksonaan. Ei ole verrattavissa hoivakotiin. Paljon vaativampi ja enemmän vastuuta. Ei toki opiskelijan roolissa.
Aloittaja tässä. Sitä en tiedä, että onko kotihoito vielä omanaan, mutta tähän ekaan harkkaan sai sen kuitenkin valita.
Sille, joka sanoi, että vuodeosasto pitää kokea, vaikka sinne ei ikinä töihin menisikään, niin yksi juttu. Itseäni ei haittaa kakkavaippojen vaihto tai pesulapuilla sänkyyn pesu. Olenhan sitä jo omille lapsillenikin tehnyt. Luulen kestäväni kyllä eritteiden hajut ja sonnan siivoomisen seiniltä tai lattialta. Ei siinä mitään, mutta se että tuota palveluasumisyksikköä tai vuodeosastoa pidetään jotain tulikokeena, että sopiiko alalle, niin pidän kyllä outona ajattelutapana. Minä, joka tuskin aikoo koskaan työskennellä pääasiassa vanhusten kanssa, niin luulen että on turha edes harkkoja siellä suorittaa, jos vaihtoehtona on jotain muutakin tarjolla.
Work in progress kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotihoito ja hoivakoti eivät kyllä ole mitenkään verrattavissa keskenään. Kyllä opiskelijan kuuluu nähdä myös hoivakotijakso. Eikö kotihoito ole enää omana jaksonaan. Ei ole verrattavissa hoivakotiin. Paljon vaativampi ja enemmän vastuuta. Ei toki opiskelijan roolissa.
Aloittaja tässä. Sitä en tiedä, että onko kotihoito vielä omanaan, mutta tähän ekaan harkkaan sai sen kuitenkin valita.
Sille, joka sanoi, että vuodeosasto pitää kokea, vaikka sinne ei ikinä töihin menisikään, niin yksi juttu. Itseäni ei haittaa kakkavaippojen vaihto tai pesulapuilla sänkyyn pesu. Olenhan sitä jo omille lapsillenikin tehnyt. Luulen kestäväni kyllä eritteiden hajut ja sonnan siivoomisen seiniltä tai lattialta. Ei siinä mitään, mutta se että tuota palveluasumisyksikköä tai vuodeosastoa pidetään jotain tulikokeena, että sopiiko alalle, niin pidän kyllä outona ajattelutapana. Minä, joka tuskin aikoo koskaan työskennellä pääasiassa vanhusten kanssa, niin luulen että on turha edes harkkoja siellä suorittaa, jos vaihtoehtona on jotain muutakin tarjolla.
Tk-vuodeosastolla on vaikka mitä hoitotoimenpiteitä, kotiutuksia ja sisäänkirjauksia, lääkehoitoa eri muodoissaan, haavanhoitoa... ei se ole mitään kakkavaipanvaihtoa koko ajan. Sieltä saatua osaamista voit soveltaa missä vaan muualla, kuten kotihoidossakin saatua. Palvelutaloissa taas on aika rajoittunutta menoa ja pääset kyllä siihen sisään myöhemmin jos haluat.
Sanoisin samaa kuin 10. viestin kirjoittaja. Tk:n osastolla näkee eniten ja oppii sen perustyön, mitä tulet alalla tarvitsemaan lähes joka paikassa, myös leikkurissa ja psykiatrialla. Kotihoidossakin sitä on mahdollista oppia jos sattuu sopivia asiakkaita.
Sanoisin silti että terkasta saa monipuolisimman ja tarpeellisimman kokemuksen, ei se mikään tulikoe ole vaan perustyötä siellä ruohonjuuritasolla.
Olen anestesiahoitaja ja urani alkupuolella oli todellakin hyötyä lähihoitajataustasta ja siitä että perushoito sujui rautaisella rutiinilla, vapautui aivokapasiteettia omaksua sitä muuta työhön kuuluvaa. Edelleenkin asentohoidan, pesen ja puunaan työkseni jatkuvasti.
Nimenomaan koska myös erikoissairaanhoidossa on putsaamista ja puunaamista, sen todellakin oppii myös myöhemmissä harkoissa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin samaa kuin 10. viestin kirjoittaja. Tk:n osastolla näkee eniten ja oppii sen perustyön, mitä tulet alalla tarvitsemaan lähes joka paikassa, myös leikkurissa ja psykiatrialla. Kotihoidossakin sitä on mahdollista oppia jos sattuu sopivia asiakkaita.
Sanoisin silti että terkasta saa monipuolisimman ja tarpeellisimman kokemuksen, ei se mikään tulikoe ole vaan perustyötä siellä ruohonjuuritasolla.Olen anestesiahoitaja ja urani alkupuolella oli todellakin hyötyä lähihoitajataustasta ja siitä että perushoito sujui rautaisella rutiinilla, vapautui aivokapasiteettia omaksua sitä muuta työhön kuuluvaa. Edelleenkin asentohoidan, pesen ja puunaan työkseni jatkuvasti.
Moi!
Tervetuloa alalle!
Suosittelisin noista kotihoitoa. Terveyskeskuksen vuodeosastolla suorittamani harjoittelu oli niin järkyttävä, että harkitsin vakavasti olenko lähtenyt lukemaan oikeaa alaa. Se oli eritteiden siivoamista ja sekavien, kuolemaa odottavien ihmisten hoitamista aivan liian pienillä miehityksillä. Mikään siitä ihmisarvoisesta hoidosta jota meille oli koulussa opetettu, ei toteutunut. Potilaat olivat liikaa yksin, liian pitkään likaisissa vaipoissa, edes rauhalliseen syöttämiseen ei ollut aikaa. Kerta kaikkiaan kamalaa. Ja opiskelijoita ei kyllä kukaan jaksanut kunnolla ohjata.