Kuinka päästä yli katkeruudesta exää kohtaan?

Lainaat kirjastosta kirjat Erosta eteenpäin ja Sinä selviät kyllä

Ota pää pois perseestä ja oo parempi ihminen seuraavassa suhteessa.

Viha on luonnollinen tunne, kun on kokenut vääryyttä, ja asiat ovat jääneet selvittämättä, ja jos on tunne, että ei ole tullut kuulluksi. Ystävien kanssa on hyvä käydä asioita läpi, mutta tosiaan ystävienkin jaksaminen on rajallista. Voisitko ajatella, että osallistuisit johonkin eroryhmään? Siellä saisit puhua asiasta asiantuntijan ja vertaistuen kanssa. Voisit saada purettua patoutunutta vihaa pois ja uusia näkökulmia.  Olen varma, että pääset tuosta vihan tunteesta yli, aika on myös hyvä parantaja. Toivon sinulle hyvää ja keveää mieltä!

Jos se oli narsisti niin märehtiminen on yleistä ja toipuminen kestää normaalia pidempään. Etsi asiasta tietoa ja vertaistukea. 

Kannattaa etsiä kaikkea ilahduttavaa ja myönteistä elämään. Naksauttaa oma mieli ikäänkuin uuteen asentoon ja etsiä sellaisia ihmisiä ympäristään tai vaikka julkisuudesta, joista tulee hyvä mieli, jotka ovat sen eksän vastakuva. Ja tajuta että näitäkin ihmisiä on paljon.

viisautta on koeta löytää omat heikot kohdat jotka mahdollistivat suhteen. Uhrius ainoastaan saa sinut toistamaan samat virheet uudelleen, kiertämään kurjuuden (opittua) kehää.

Kasvettuani sairaassa kodissa mulla oli parinkymmenen vuoden ajalta tukahdutettua vihaa. Purin sitä ensin terapiassa ja sittemmin itsekseni. Kun se tulee (ja on sopiva hetki) tunnen sen, sitten annan mennä. Tärkeintä mulle on ollut oppia, etten jää pyörittelemään enkä analysoimaan vihaa. Ei siinä ole mitään ratkaistavaa. Annan vain tulla ja mennä. Kunnioitan tunteitani ja suhtaudun myötätunnolla siihen, mitä jouduin kokemaan. Sitten päästän irti, yhä uudestaan, koska muuten ei jää tilaa elämälle nykypäivänä.

Unohtamalla ja sulkemalla elämästään ja ajattelustaan koko tyypin. Niin ainakin minä tein. Ei ketään ihmistä kannata ajatella ja muistella liikaa, edes niitä hyviäkään hetkiä ja aikoja, joita kenties oli. On ajateltava ja oltava itselle enemmän armollinen. Ja jopa vähän itsekäskin. Sillä mitä hyötyä siitä on itselle, että kiusaa itseään ajattelemalla, tai muistelemalla jotakuta? Jos suhde on päättynyt, eikä esim. näe, tai tapaa kyseistä henkilöä, niin on paljon parempi unohtaa koko henkilö. Säästää omaa aikaa, energiaa jne, kun keskittyy tärkeämpiin asioihin omassa elämässä. Siinäkin on ihan tarpeeksi.

Oletko koskaan kirjoittanut päiväkirjaa ja ihan vaan kysynyt itseltäsi, että mikä suututtaa ja vihastuttaa ja sitten kirjoittanut mitä ensimmäisenä tulee mieleen? Minulla ainakin tuo on auttanut. 

Olen sun kanssa samassa tilanteessa. Tosin omasta erosta on vasta kolme kuukautta, joten mielialat vaihtelevat päivästä toiseen ja jos eksä jotenkin tulee tutkaan tai kuulen uusia paskajuttuja hänestä. Toisaalta olen iloinen, että osaan tuntea hetkittäin ihan puhdasta vihaa ja aggressioa, se on ollut itselle ylikilttinä aika vierasta. 

Ei ole kivaa tulla huonosti kohdelluksi, vedätetyksi, hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi jne. Se suututtaa eikä siitä toivu ihan hetkessä. 

Hyvät miesvihat vaan eteenpäin. Seuraava mies kokee sellaisen selkäänpuukotus paskan että ihmettelee mitä vittua tapahtu.

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miesvihat vaan eteenpäin. Seuraava mies kokee sellaisen selkäänpuukotus paskan että ihmettelee mitä vittua tapahtu.

Mistähän tällainen tulkinta taas kumpusi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miesvihat vaan eteenpäin. Seuraava mies kokee sellaisen selkäänpuukotus paskan että ihmettelee mitä vittua tapahtu.

Mistähän tällainen tulkinta taas kumpusi?

Narsistisen persoonallisuuden valheet ja manipulaatiot. Älä anna huomiota, kulje ohi vaan se reagoi omiin aloituksiinsa ja on olevinaan ujo ja viaton 🤮

Olen omassa terapiassani vasta siinä vaiheessa, että mua kehutaan kaikista vihanilmaisuista. En tiedä, milloin ja miten tämän on tarkoitus loppua. Kai se loppuu itsekseen, kun on saanut suunnattua vihan ja häpeän sille kuuluvaan kohteeseen sen sijaan, että sen kääntäisi itseään kohti ja hautaisi sisäänsä. 

Kauanko olitte yhdessä, kauanko erosta on aikaa, milloin olette viimeksi tavanneet. Mikä oli suhteessanne se juttu, mitä edelleen kaipaat niin että eteenpäin on hankala edetä`?

Vierailija kirjoitti:

Jos se oli narsisti niin märehtiminen on yleistä ja toipuminen kestää normaalia pidempään. Etsi asiasta tietoa ja vertaistukea. 

Mitä jos aloittaja on narsisti joka tuli ujon torjumaksi? Omnipotentti ei voinutkaan saada kaikkea haluamaansa elämässään ja siksi raivon vallassa 🤔

Vierailija kirjoitti:

Kauanko olitte yhdessä, kauanko erosta on aikaa, milloin olette viimeksi tavanneet. Mikä oli suhteessanne se juttu, mitä edelleen kaipaat niin että eteenpäin on hankala edetä`?

Olen tämän ketjun toinen eikä oltu yhdessä kuin 4,5 kk ja se aika riitti hajottamaan täysin. En kaipaa häntä yhtään, enkä halua häntä elämääni, mutta silti olen terapian tarpeessa ja myös ihan oikeasti terapiassa suhteen vuoksi. Väkivaltaiset / narsistiset suhteet ovat kammottavia ja myös väkivallan tunnistaminen monesti vaikeaa ja toipuminen hidasta. 

No kyllähän naiset purkaa vihaansa miehiin. Oon nähnyt sitä vierestä enkä yhtään ihmettele miksi mies lähti.

Vierailija kirjoitti:

Lainaat kirjastosta kirjat Erosta eteenpäin ja Sinä selviät kyllä

Kiitos vinkistä! Löysin jälkimmäisen äänikirjana ja ehdin jo kuunnella puolet siitä ja sain paljon ajattelemisen aihetta.

-ap

Itselle kävi ns. perinteiset, eli mies petti ja jätti toisen takia, ja teki sen vielä juuri sellaisessa kohdassa, jossa itselläni oli erityisen vaikea elämäntilanne muutenkin. Toipumiseen meni yli kolme vuotta, ja siitä ajasta yli vuoden ajan olin aivan varma, etten kykene enää koskaan suhteeseen. Mutta ajan kanssa. Tietty arpi kyllä jää, tuo kokemus on minulle kipeä kohta edelleen, mutta kyllä ne tunteet haalenee. Vertaistuki on hyvä idea, jos sellaista löydät.