Nykyajan lapset ovat avuttomia pullamössöjä jotka on kasvatettu pumpulissa (sis. esimerkin)
Minä olin 8-vuotiaana yksin Pieksämäen rautatieasemalla odottamassa junaa joka lähti iltakymmeneneltä. Isäni ja äitipuoleni heittivät minut autolla juna-asemalle klo 20 ja poistuivat paikalta, sanoivat että Juna Helsinkiin ja tulee klo 22 raiteelle ja isäni antoi rahaa junalipun ostamista varten ja eväiden ostamista varten junan ravintolavaunusta. Kysyin reippaasti konduktoorilta junan rullatessa raiteelle, että meneekö tämä juna Helsinkiin ja hän vastasi myöntävästi. Nukahdin sitten junassa mutta aina herätessäni katsoin, eten ole mennyt ohi Pasilasta, jossa minun piti vaihtaa junaa lähijunaan, joka menisi Kauniaisiin. Asuimme silloin Kauniaisissa. Vaihdoin junaa Pasilassa herättyäni ja kuunneltuani kuulutuksia ja meni E-junan lähtevälle raiteelle. Kun lopulta olin Kauniaisissa jäin pois junasta ja kävelin yöllä 3 kilometriä asemalta kotiin ja kaivoin kotiovella avaimet taskustani ja menin yksin nukkumaan tyhjään kotiin. Isäni ja äitipuoleni jäivät vielä pariksi päiväksi lomailemaan Itä-Suomeen. Kaikesta selviydyin ongelmitta ja nyt ihmettelenkin näitä aloituksia 7 v lapsista jotka eivät muka saa edes kotiovea itse auki.
T:vm-75
Kommentit (32)
Vai luuletko ettei niitä pedofiilejä silloin ollut? Ja mitä vain olisi voinut sattua, mitä jos kuitenkin olisitkin nukkunut asemasi ohi? Silloin ei edes ollut kännyköitä. Aika huono esimerkki minusta!
t.Äiti jonka 7v osaa itse avata ulko-oven, osaa olla yksin kotona ja tehdä eväänsä
reissata 8 veenä yksin. Ajat muuttuu, mummo hyvä! ;)
Tekisi mieli halata sitä pikkuista tyttöä, joka piti itsestään selvänä, että tuossa iässä jo pitää yksin pärjätä yötä myöten. Parilla kaverilla on samankaltaisia kokemuksia ja suuri turvattomuuden tunne yhä aikuisena. Yksikin ressukka jo 8-vuotiaana laittoi itsensä illalla nukkumaan ja aamuisin kouluun, kun vanhemmat jäivät toistuvasti öiksi reissuilleen.
Mutta nyt ei tulisi mieleenkään laittaa omia lapsiani samanlaisiin reissuihin. Tai muutenkaan en jättäisi selvitytymään monesta asiasta niin yksin, kuin mut jätettiin. Ja mulla oli aivan kunnollinen koti ja huolehtivat vanhemmat.
En itsekään pumpulissa lapsiani pidä, mutta aika on muuttunut paljon ja nykyään kukaan ei huolehdi vieraista ihmisistä yhtään. Ja nykyään on liikkeella enemmän kaikenlaista sekoa.
t: vm-70
En nukkunut asemani ohi, oli pakko pysyä valppaana ja havahtua ja herätä jokaiseen pysäkin kuulutukseen.
ap
Mutta kyllä tuo tarina kuulostaa enemmän joltain kuuskytluvun meiningiltä. Ja tuskin 80-luvulla päästettiin lasta yksin ravintolavaunuun pikkutunneilla. Niin tai näin, lapsen heitteillejättö. Päiväsaikaan vielä menettelisi, mutta että yöllä kävelee kolme kilsaa Kauniaisten asemalta kotiin. Huhhuh. Toivottavaasti provo.
"Ennen oli kunnollista, nytten ei oo kunnollista,
ei saa edes kunnollista kahvia!
Ennen oli maailma kivasti. nytten on maailma huonosti
Huumeita on kaikkialla, terroristit vihaisia"
Näin se vaan menee! Ennen oli maailman asiat hyvin, nykyään perseellään. Lapsetkaan eivät osaa liikkua yksin junalla.
Minä olen muuten sinusta 5 vuotta nuorempi, eikä minun vanhempani olisi todellakaan jättäneet minua 8-vuotiaana yksin rautatieasemalla kahdeksi tunniksi, eivätkä muutenkaan olisi antaneet matkustaa noin pitkiä matkoja yksin. 12-vuotiaana sain ekan kerran matkustaa yhdessä veljen kanssa bussilla sukulaisten luo. Heitteillejättö ja omatoimisuus ovat eri asioita.
Mä kyllä uskon, että ap on provo, mutta tulipa nyt tällainenkin kirjoitettua.
8-vuotiaan ei kuulu matkustaa yksin yöaaikaan ilman minkäänlaista valvontaa.
Valitettavasti nuo tuommoiset eivät olleet kovinkaan tavattomia 80-luvulla.
Itsekin olin 8-vuotiaana lapsenlikkana 4 serkulle (2kk-4v). Aikuiset vaan neuvoivat että jos vauva itkee niin heiluttele vaunuja ja lähtivät baariin ryyppäämään. Ihan mukava ilta meillä oli lasten kesken, mutta silti en pidä tuollaista mitenkään hyväksyttävänä tai tavoiteltavana.
tai laittanut selviämään yksin läpi Suomen tyhjään kotiin.
Mutta meidän perhe ei ollutkaan mikään sossutapaus vaan meillä huolehdittiin lapsista.
T: Vm-73
En tosin yöllä enkä tosiaankaan ole ollut tuossa iässä yksin yötä kotona. Noista n.7-8 vanhana tehdyistä matkoista päällimmäisenä on kuitenkin jäänyt mieleen se pelko, että ei osaa jäädä oikealla pysäkillä pois tai nukahtaa.
En lapsena kokenut mitenkään hienona sitä, että saan/osaan kulkea yksin. Päinvastoin ajattelin, että miks mun täytyy.
-77
että on huonosta perheestä, jossa lapsista ei ole välitetty. Isällekin taisi olla se äitipuoli tärkeämpi kuin oman lapsen turvallisuudesta huolehtiminen.
eihän Kauuniaisissa ole sossuperheitä!
eikä tuollainen olisi tullut kuuloonkaan meillä. Ensimmäisen kerran sain lähhteä kavereiden kanssa elokuviin ilman aikuista (Vantaalta Helsinkiin) ollessani 13-v.
Joskus menin nuorempana (8-9 v) yksin bussilla mummolaan, mutta niin että vanhemmat saattoivat bussiin asti sisälle ja mummo oli vastassa toisessa päässä.
10v:na Helsingistä Tulholmaan. Hänelle oli ostettu hyttipaikka eli nukkui jonkun tuntemattoman miehen kanssa samassa hytissä.
Ei muistele pahalla ;)
eikä tuollainen olisi tullut kuuloonkaan meillä. Ensimmäisen kerran sain lähhteä kavereiden kanssa elokuviin ilman aikuista (Vantaalta Helsinkiin) ollessani 13-v.
Joskus menin nuorempana (8-9 v) yksin bussilla mummolaan, mutta niin että vanhemmat saattoivat bussiin asti sisälle ja mummo oli vastassa toisessa päässä.
Eli kuljin yksin matkoja ja vaihdoin kulkuvälinettä Helsingin keskustassa, mutta noille leffareissuille pääsin myös vasta 12-vuotiaana. Eli ok kulkea yksin matkoja, mutta kavereiden kanssa keskustassa liikkuminen kielletty. Loogista? Tai ehkä vanhemmat ajatteli, että yhdessä keksitään jotain tyhmää, mutta yksin ei.
T: olisinkohan ollut 14
tapahtunut 50-luvulla, mutta että 80-luvulla on vielä toimittu noin?!
Olivatko vanhempasi muutenkin vastuuttomia ja kyvyttömiä huolehtimaan sinusta?
alla olevan täysin!! Sääliksi käy se pikkuinen 8-vuotias, jonka piti selviytyä ihan yksin.
Minä olen muuten sinusta 5 vuotta nuorempi, eikä minun vanhempani olisi todellakaan jättäneet minua 8-vuotiaana yksin rautatieasemalla kahdeksi tunniksi, eivätkä muutenkaan olisi antaneet matkustaa noin pitkiä matkoja yksin. 12-vuotiaana sain ekan kerran matkustaa yhdessä veljen kanssa bussilla sukulaisten luo. Heitteillejättö ja omatoimisuus ovat eri asioita.
Monelta olit kotona Kauniaisissa?