Lue keskustelun säännöt.
En ole ollut psyykelääkkeen jälkeen enää lainkaan masentunut.
31.03.2022 |
Tuntuu oudolta.
Siis ajatus siitä, että kuukausia suunnittelin miten t***n itseni. Haaveilin vain kaiken lopusta. Muistan sen ahdistuksen ja toivottomuuden. Se vaikuttaa nyt tosi sairaalta tavalta ajatella omaa elämäänsä.
En käsitä miten olin niin pohjalla. Aloitin lääkityksen ja ajatukset menivät ohi jo hyvin nopeasti aloituksen jälkeen.
Olen aidosti innoissani tulevaisuudesta nyt.
Olen saanut työpaikan, jaksan liikkua, katson mitä syön ja olen saanut liikakiloja pudotetuksi.
En voi käsittää tätä. Haluan elää, joka on outoa kun olen jo vuosia kompastellut.
Nyt on tasainen olo, kaikki on hyvin ja tuntuu, että oikeasti selviän. Pahimman yli jo päästy ja tällä hetkellä rakennan parempaa elämää.
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Ootko varma ettei sulle määrätty kristallia?
No onko sillä väliä jos kaikki on ok nyt? Ihan kaikki auttavat ja helpottavat huumeet pitäisi olla helposti ja edullisesti saatavilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko varma ettei sulle määrätty kristallia?
No onko sillä väliä jos kaikki on ok nyt? Ihan kaikki auttavat ja helpottavat huumeet pitäisi olla helposti ja edullisesti saatavilla.
LOL.
Vierailija kirjoitti:
Ootko varma ettei sulle määrätty kristallia?
Serotoniinin takaisinottajat. Se oli siinä.
Todella hämmentävää, en ikinä olisi uskonut, että olisin päässyt lääkkeillä eteenpäin. En todellakaan, ennemminkin ajattelin, että lääke vain "pilaisi" elämääni entisestään.
Vieläkin yritän keksiä eri tekosyitä, että tapahtuiko jotain muuta joka olisi vaikuttanut näin oleellisesti olotilaan mutta ei, kyllä lääkkeet olivat kohdallani erittäin kohdallaan.
Hyvin hämmentävää.
Varsinkin kun en edes kärsi mistään sivuoireista. Käsittelen rationaalisemmin asioitani, jaksan pyrkiä eteenpäin ja todella haluan elää. Ei ole mitään seksuaalisuuteen tai muuten mihinkään vaikuttavaa sivuoiretta.
Kaikki on ok. Elän elämääni rauhallisesti eteenpäin mutta vastuullisemmin ja toiveikkaana, ilman ahdistusta.
Ap
Siis serotoniinin takaisinottajien estäjät.
Ap
Mikähän lääke tarkalleen? En tiedä miksi, mutta kolmisen vuotta suunnilleen hallissa ollut masennus on iskenyt rytinällä takaisin. Ehkä pitäisi kokeilla jos jokin lääke auttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tunteen. Olen useasti yrittänyt lopettaa lääkkeet ja ”parantaa” itseäni. Vaivun harmauteen. Tuntuu, että olen kuin kello, joka hidastuu ja lopulta pysähtyy ilman lääkkeitä. Lakkaan tikittämästä. Tuska ja ahdistus repii ja missään ei ole järkeä.
Kuvaavaa on, että rupesin syömään lääkkeitä. Ihan muutamassa päivässä tapahtui ihmeitä: Maailma alkoi piirtyä pieniä yksityiskohtia myöten. Lunta oli maassa ja tunsin iloa lumesta. Tein lumiukon. Jaksoin kiinnostua lumiukon tekemisestä. Lumi tuntui kylmältä ja siinä oli kauniita kuvioita. Se tuntui ihmeelliseltä. Ennen vain makasin ja itkin.
Vähän aikaa kun noita mielialalääkkeitä napostelee niin menee tunteettomaksi ja jonkin ajan kuluttua ei oo mitään tunteita. Minulla näin kävi psykoosi lääkkeiden kanssa ja ei tääkään oo kivaa. Joo, vaikken ole nyt psykoosissa, niin tää tunteettomuuskaan ei oo mukavaa kun ei saa iloa tai surua tai oo intohimoa tai harrastuksistakaan ei saa tyydytystä. Pitää varmaan saada tää lääke lopetettua tai vaihdettua. Vaikken usko että mikään psykoosilääke tekee ihmistä tunteelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän lääke tarkalleen? En tiedä miksi, mutta kolmisen vuotta suunnilleen hallissa ollut masennus on iskenyt rytinällä takaisin. Ehkä pitäisi kokeilla jos jokin lääke auttaisi.
Venlafaxin.
Minulle toimii vain kuin unelma. En ole ihmisenä yhtään muuttunut. Ainoa vain, että masennus ja ahdistus on kadonnut.
Tämä on todella ihanaa. Elää elämää normaalisti eteenpäin, rakentaa asioitaan ja taas on uskoa, että kyllä minä selviän.
Terapia tulossa jne. Uskon, että tämän parempaa ratkaisua en olisi voinut tehdä, kuin sen kun otin kaiken avun vastaan ja suostuin lääkitykseen. Tuntuu kuitenkin aika hassulta..
Että okei, tämä oikeasti auttaa..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän lääke tarkalleen? En tiedä miksi, mutta kolmisen vuotta suunnilleen hallissa ollut masennus on iskenyt rytinällä takaisin. Ehkä pitäisi kokeilla jos jokin lääke auttaisi.
Venlafaxin.
Minulle toimii vain kuin unelma. En ole ihmisenä yhtään muuttunut. Ainoa vain, että masennus ja ahdistus on kadonnut.
Tämä on todella ihanaa. Elää elämää normaalisti eteenpäin, rakentaa asioitaan ja taas on uskoa, että kyllä minä selviän.
Terapia tulossa jne. Uskon, että tämän parempaa ratkaisua en olisi voinut tehdä, kuin sen kun otin kaiken avun vastaan ja suostuin lääkitykseen. Tuntuu kuitenkin aika hassulta..
Että okei, tämä oikeasti auttaa..
Ap
Sama. Toimii hyvin. Tosin lopettaminen on vaikeaa. Tulen syömään aina Venlaa luultavasti jollakin annoksella. Lisänä Peratsin. En ole useinkaan masentunut. Toki joskus ärsyttää, niinkuin kaikkia. Mutta sekin liittyy väsymykseen.
Tunnen myös iloa. Mutta mikään tunne ei mene ”yli”.
Aikaisemmin minun oli vaikea tutustua romanttisessa mielessä keneenkään, koska masennuin suhteesta. En tiedä miksi.
Venla nostaa myös kipukynnystä, koska olen yliherkkä tuntoaistilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui. En uskalla ottaa mitään lääkkeitä, jotka pyörryttävät aluksi tai lopuksi. Minua pyörryttää stressi jo tarpeeksi.
Ootko varma ettei sulle määrätty kristallia?