Lue keskustelun säännöt.
Suomalainen kansanusko ei ole uskonnollista eikä hengellistä
31.03.2022 |
Perinteisessä suomalaisessa kansanuskossa ei ole kyse uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä. Siinä ei palvota vainajia, ei tonttuja, ei henkiä, ei jumalia, ei puita, ei kiviä eikä sen enempää kuuta tai aurinkoakaan. Suomalaisessa kansan uskossa on puhtaasti kyse yksilön terveestä luontosuhteesta ja luonnon henkisestä merkityksestä yksilölle; eli ihmisen terveestä suhteesta luontoon joka ilmenee luonnon ja pyhien luontopaikkojen kunnioittamisena. Meillä on vääristynyt käsitys siitä että vanha kansa on pelännyt ja palvota luontoa uskonnollisin menoin, mutta tallainen kapea tulkinta on kristinuskon ja suomalaista kansanusko ymmärtämättömien pappien väärinkäsitys, jotka eivät ole omassa hegemoniassaan ja kuplassaan ymmärtäneet muinaisten suomalaisten sidossuhdetta ja rakkautta luontoa kohtaan.
Kommentit (9)
Kansanusko on vaihdellut eri puolilla Suomea ja muös ihan vain suvuittain. Esim joillain on ollut perinteenä laittaa kekriyönä vainajien henkiä varten ruokaa talon rappusille. On myös uskottu saunatonttuihin, maahisiin jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja ap tietää tämän siitä, että...?
Ap ei ole yksin vaan nyt on laajempaa muotia irtisanoa vanhaa tapakulttuuria ja perinteitä uskonnollisuudesta ja hengellisyydestä, jotka tällä hetkellä eivät ole kovinkaan kovassa huudossa ja ovat somessa huonoa mainosta.
Vierailija kirjoitti:
Kansanusko on vaihdellut eri puolilla Suomea ja muös ihan vain suvuittain. Esim joillain on ollut perinteenä laittaa kekriyönä vainajien henkiä varten ruokaa talon rappusille. On myös uskottu saunatonttuihin, maahisiin jne.
Ja noin yleensäkään ei ole olemassa mitään suomalaista kansanuskoa. Kun tällaisiin vielä uskottiin, ei ollut Suomea eikä Suomen kansaa eli suomalaisia. Oltiin vain joukko eri heimoja, joilla oli erilaiset tavat ja erilaiset uskomukset.
Miten määrittelet yksilön tasolla hengellisyyden, eikö ihminen saa uskoa mihin haluaa ja silti olla hengellinen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huittisissa rakensivat kirkkoa väärään paikkaan ja niin hiisi häiritsi kirkon rakennustöitä heittelemällä lohkareita rakentajien päälle sekä lopulta poltti kirkkorakennuksen. Sen jälkeen hiisi käski kirkonrakentajia rakentamaan uuden kirkon uuteen paikkaan, joka olisi nyt keskellä Karsatinmäen vanhaa uhrilehtoa ja lähellä Huittisten uhrilähdettä. Uusi kirkko valmistui noin 1495-1500. Karsatinmäen nimi viittaa karsikkoon eli esikristillisen ajan uhripaikkaan ja kalmistoon. Varsinainen karsi on tien varrella sijaitsevaan puuhun tehty merkintä, asutuksen ja kalmiston välillä.
Nykyään meillä on ministereinä hiisiä jotka käskee ihmisten elää vaatimattomammin samalla kun itse nostavat omia palkkojaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huittisissa rakensivat kirkkoa väärään paikkaan ja niin hiisi häiritsi kirkon rakennustöitä heittelemällä lohkareita rakentajien päälle sekä lopulta poltti kirkkorakennuksen. Sen jälkeen hiisi käski kirkonrakentajia rakentamaan uuden kirkon uuteen paikkaan, joka olisi nyt keskellä Karsatinmäen vanhaa uhrilehtoa ja lähellä Huittisten uhrilähdettä. Uusi kirkko valmistui noin 1495-1500. Karsatinmäen nimi viittaa karsikkoon eli esikristillisen ajan uhripaikkaan ja kalmistoon. Varsinainen karsi on tien varrella sijaitsevaan puuhun tehty merkintä, asutuksen ja kalmiston välillä.
Nykyään meillä on ministereinä hiisiä jotka käskee ihmisten elää vaatimattomammin samalla kun itse nostavat omia palkkojaan.
😂😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kristinusko, usko Jeesukseen, ei myöskään estä vahvaa, paikallista ja kunnioittavaa luontosuhdetta. Kristinuskossa uskotaan, että Luoja on luonut paitsi jokaisen meistä, myös puut, kivet, järvet, linnut, karhut, perhoset jne.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Huittisissa rakensivat kirkkoa väärään paikkaan ja niin hiisi häiritsi kirkon rakennustöitä heittelemällä lohkareita rakentajien päälle sekä lopulta poltti kirkkorakennuksen. Sen jälkeen hiisi käski kirkonrakentajia rakentamaan uuden kirkon uuteen paikkaan, joka olisi nyt keskellä Karsatinmäen vanhaa uhrilehtoa ja lähellä Huittisten uhrilähdettä. Uusi kirkko valmistui noin 1495-1500. Karsatinmäen nimi viittaa karsikkoon eli esikristillisen ajan uhripaikkaan ja kalmistoon. Varsinainen karsi on tien varrella sijaitsevaan puuhun tehty merkintä, asutuksen ja kalmiston välillä.