Lue keskustelun säännöt.
Haastatelkaa niitä iäkkäitä sukulaisianne ja yrittäkää väsätä elämäntarinoita heistä... yrittäkää vaikka noin 5 vuoden jaksoissa!!!
30.03.2022 |
https://www.vauva.fi/keskustelu/4586137/tiedatteko-yli-kahdeksankymppis…
Kaikki tietämäni 80 vee ja yli. Kroppaongelmat on eri juttu ja jos on koko ajan jotain kipuja niin se voi jotenkin vaikuttaa...
Sitten riippuu siitä minkälaisen elämän on joutunut kestämään ja noilla on monilla aika hirveitä juttuja... ehkäpä ehdottaisit sille äidillesi, että sanelisi sinulle ne juttunsa ja kirjoitat kaiken ylös... tai sitten joku laite jolla äänität... katsot mitä siitä tulee - voi tulla erittäin mielenkiintoista... kyselet samalla kaiken maailman asioista tietyn ajanjakson aikana eli itse keksit kysymykset... yritä vaikka kirjoittaa vaikka viiden vuoden jaksoissa, eikä väliä vaikka mitään tarkkoja jaksoja ei voisi pitää... ja voit tietysti sanoa, että nyt kirjoitetaan sun elämäntarina... Ei väliä vaikka ei tulisi 'täydellistä... Moni varmaan kertoisi mielellään... Ja on mielekästä yhdessäoloa...
Kommentit (12)
Ei helevettiläinen. Mielekästä yhdessäoloa? Voin kertoa, että on kaukana siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä noita tavisten muistoja kirjaamaan? No on lopulta helvetin tylsiä. 90 prosenttia ihmisistä elää tylsästi ja kuolee tylsästi. Niin se vain on.
Mahtasi olla paljon kiinnostavampia kuin julkkisten "elämäkerrat", joissa kaikki nussimiset on lueteltu samoin itikan pistot. On ne niin ihmeellisiä asioita, kun on saattanu pierukin Airistollakin jopa päästä!
Meillä suvussa molempien vanhempien isovanhemmat on jo aika hyvin kertoneet elämäntarinansa. Äidin puolen 78-vuotias mummo on aina valmiina esittelemään kuva-albumeitansa kun me lapsenlapset ollaan siellä käymässä ja sama on ollut myös iskän puolen mummolassa ennen iskän puolen mummon kuolemista viime kesänä ja nykyään muistisairaan ukin muutettua vanhainkotiin. Mua tosin kiinnostelis päästä tutkimaan lähemmin iskän puolen mummon äidin sukua, sillä hän oli alunperin kotoisin Suure-Jaanista Viljandimaalla Virosta ja samalta seudulta on kotoisin myös joku saman sukuniminen mies, joka on ollut jäsenenä Viron tasavallan ensimmäisessä eduskunnassa vuosina 1918-20. Sikäli ei oo sattumaa, että meillä samassa sukuhaarassa mummon veli sekä hänen tyttärensä ovat entisiä kansanedustajia täällä Suomen päässä.
T: M28 joka opiskelee yhtenä valinnaisaineena viron kieltä Helsingin yliopistossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä noita tavisten muistoja kirjaamaan? No on lopulta helvetin tylsiä. 90 prosenttia ihmisistä elää tylsästi ja kuolee tylsästi. Niin se vain on.
Mahtasi olla paljon kiinnostavampia kuin julkkisten "elämäkerrat", joissa kaikki nussimiset on lueteltu samoin itikan pistot. On ne niin ihmeellisiä asioita, kun on saattanu pierukin Airistollakin jopa päästä!
No mietipä tätä: synnyin pirtissä, kävin kansakoulun, menin tehtaaseen ja olin siellä 50 vuotta, sitten jäin eläkkeelle ja sitten kuolin.
Olipa todella mielenkiintoista. Tavikset vaan on tylsiä. Ei mitään särmää, ei mitään poikkeuksellisuutta.. aina vaan sitä tylsää ja harmaata. Moni on ihmisenäkin tylsä ja harmaa. Masentava. Minun suvussani on näitä paljon, ei heistä kannata mitään stooreja kirjoitella. He olisivat voineet yrittää toisin, eivät yrittäneet.
Se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Ei helevettiläinen. Mielekästä yhdessäoloa? Voin kertoa, että on kaukana siitä.
Sanos muuta. Mä en ole missään väleissä julmien lapsenhakkaaja-vanhempieni kanssa. Ne harvat kerran kun olen yrittänyt aikuisena olla yhteydessä ovat johtaneet mun uhkailuun tai käsirysyyn.
En todellakaan ala kyselemään niiltä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän mummista tehtiin kirja. Haastatteluja oli monelta ajalta ja kun niiden tiedot liitti ajan historiaan ylipäänsä, siitä tuli kyllä oikein mielenkiintoista. Suomen 1900-luvun hidtoriastakin tuli mielenkiintoisempaa sillä lailla, kun se liittyi ihmisten arkeen ja sit taas arki siihen laajempaa historiaan. Mutta sen tekikin sukulainen, joka on oikeasti historiantutkija, eli osasi homman.
Minä yritin nuorempana tehdä elämäkertaa isovanhemmistani, mutta se kaatui juuri tuohon tylsyyteen. Kun ei siellä tavallisen tallaajan elämässä juuri mitään erikoista ole. Kaikella rakkaudella edesmenneille isovanhemmilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän mummista tehtiin kirja. Haastatteluja oli monelta ajalta ja kun niiden tiedot liitti ajan historiaan ylipäänsä, siitä tuli kyllä oikein mielenkiintoista. Suomen 1900-luvun hidtoriastakin tuli mielenkiintoisempaa sillä lailla, kun se liittyi ihmisten arkeen ja sit taas arki siihen laajempaa historiaan. Mutta sen tekikin sukulainen, joka on oikeasti historiantutkija, eli osasi homman.
Kyllä sen osaa muukin kuin historijoitsija. Kun niiden ihmisten asioita alkaa kaivelemaan niin niistä tulee todella mielenkiintoisia. Kirjoitin omasta äidistäni 20 sivua ensimmäisestä 20 vuodestaan enkä ollut koskaan tiennyt hänestä yhtikäs mitään. Nyt on edes jotakin ja sitten hän kuoli 90 vee. KANNATTI... Sen harmaana näyttäytyvän elämän taakse saattaa kätkeytyä vaikka mitä salaisuuksia jotka puolestaan johtuvat tästä 100 vuotta paskamaata... niitä kun pääse aukomaan... kivalta tuntuu ja itselle syntyy jatkuvuuden tunnelma menneisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä suvussa molempien vanhempien isovanhemmat on jo aika hyvin kertoneet elämäntarinansa. Äidin puolen 78-vuotias mummo on aina valmiina esittelemään kuva-albumeitansa kun me lapsenlapset ollaan siellä käymässä ja sama on ollut myös iskän puolen mummolassa ennen iskän puolen mummon kuolemista viime kesänä ja nykyään muistisairaan ukin muutettua vanhainkotiin. Mua tosin kiinnostelis päästä tutkimaan lähemmin iskän puolen mummon äidin sukua, sillä hän oli alunperin kotoisin Suure-Jaanista Viljandimaalla Virosta ja samalta seudulta on kotoisin myös joku saman sukuniminen mies, joka on ollut jäsenenä Viron tasavallan ensimmäisessä eduskunnassa vuosina 1918-20. Sikäli ei oo sattumaa, että meillä samassa sukuhaarassa mummon veli sekä hänen tyttärensä ovat entisiä kansanedustajia täällä Suomen päässä.
T: M28 joka opiskelee yhtenä valinnaisaineena viron kieltä Helsingin yliopistossa
Nyt on melkein pakko kysyä, että sattuuko kyseinen mummon veli olemaan Pertti Paasio?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä haastattelin ja c-kasetille äänitin mun papan elämänstoorin kasarin lopuilla. Pappa oli syntynyt 1907, kokenut parit sodat ja paljon, paljon muuta. Oli mielenkiintosta kuunneltavaa, todellista rikkautta. Nykysin työstän kaseteista kirjaa.
Meillä on isovanhemmista ja vanhemmistaan ja näiden sisaruksista kirjoitettu kirjoja, on Juhani Ahon salainen rakastajatar (ja niitä oli monia, ei siis mikään elämän suuri rakkaus), punakapinassa varmalta te loit ukselta pelastunut tuleva liikemies ja veljensä, joka tapettiin samoihin aikoihin junavaunuun. On lentäjäsankarin kihlattu, joka sittenkin valitsi tylsän elämän pienessä kirkonkylässä jne.
Meillä on näköjään tapahtunut vaikka mitä tai sitten vain koemme niin.
Mitä noita tavisten muistoja kirjaamaan? No on lopulta helvetin tylsiä. 90 prosenttia ihmisistä elää tylsästi ja kuolee tylsästi. Niin se vain on.