Lue keskustelun säännöt.
Työpaikalla ahdistaa pomo ja asiakkaat, pitäisikö irtisanoutua
22.03.2022 |
Olen jo ainakin syksystä asti tuntenut aina kun menen töihin, kovaa ahdistusta. En osaa sanoa johtuuko se itsestäni vai työstäni. Joskus ajattelen, että olen vain laiska ja huono ihminen, ja jos vaan ottaisin itseäni niskasta kiinni, niin kaikki kyllä sujuisi. Pomo on muidenkin työntekijöiden mielestä aika kauhea ja työpaikallani on kova vaihtuvuus, varmaankin osittain tästä johtuen. Nyt asiakkaatkin ovat alkaneet ikäviksi, mutta en osaa selvittää, olenko itse vain herkillä vai valittavatko asiakkaat turhasta vai onko suoritukseni todella huonontunut. Varmaan se on huonontunut jonkin verran, kun töissä on kerran niin ahdistavaa olla. Olen ihmisenä kai sellainen, että tarvitsen myönteistä huomiota ja kritisointi pelottaa ja ahdistaa. Työpaikkapsykologilla olen käynyt, ja se on ihan hyvä, mutta ei ratkaise näitä ongelmia. Tekisi mieli irtisanoutua, mutta tuntuu että se olisi luovuttamista. Työsuhde päättyy muutenkin pian. Pelkään että jos irtisanoudun ennen työsuhteen loppua, omaan mieleeni jää kuva luovuttajasta ja luuserista ja itsetuntoni vain heikkenee. Toisaalta pelkään, että jos jatkan näin, teen jonkun virheen ja saan haukkuja ja sekin pelottaa.
Kommentit (2)
Minulla oli ihan vastaava tilanne.
Asiakkaat ovat tänä päivänä aivan tolkuttoman ilkeitä (tämä on muuttunut paljon siitä kun aikoinaan aloitin asiakaspalvelutyössä!). Pomon johtaminen vähän niin ja näin. Työntekijöiden vaihtuvuus on todella suurta, jatkuvasti joku lähtee ja joku toinen tulee (jos tulee. Jos ei ketään tule niin työtaakkaa vain jaetaan). Kiire on valtava.
Kävin juttelemassa työterveyspsykologin kanssa monta kertaa. Siitä oli iso apu. Lisäksi sain työterveyslääkäriltä rauhoittavia lääkkeitä, joita otin pahimpina aikoina.
Mietin myös itse irtisanoutumista, mutta en sitä tehnyt. Ja samasta syystä kuin olet miettinyt eli ajattelin sen olevan luovuttamista. Tunsin myös, että jos lähtisin niin jotenkin en olisi käsitellyt asioita eikä se välttämättä olisi hyväksi myöhempää elämääni ajatellen.
Pahimpina aikoina ajattelin vain, että jos selviän tästä tunnista niin se on hyvä. Jossain vaiheessa ajattelin, että jos selviän tästä päivästä niin se on hyvä. Jne.
Puhuin ahdistuksestani yhdelle työkaverilleni, joka on ainoa luotettava työpaikallani. Hän auttoi minua valtavasti. Aina kun tuli jotain vaikeita tilanteita, hän neuvoi ja auttoi. Olen hänelle valtavan kiitollinen. Pikkuhiljaa alkoi tuntua, että saan jotain onnistumisen tunteita työstäni. Se auttoi eteenpäin.
Itse tein muutaman ison virheen työtehtävissäni, mutta ne on selvitetty. Ihmiset tekevät virheitä.
Nyt olen toipunut. En enää käytä lääkkeitä enkä ole ahdistunut. Mikään ei itse asiassa muuttunut työpaikallani: asiakkaat ovat edelleen ilkeitä, mutta osaan suhtautua siihen toisella tavalla, pomokaan ei haittaa.
Paljon tsemppiä sinulle ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että lähtee huonosta työpaikasta on kaikkea muuta kuin luovuttamista. Se on vahvuutta.