Oon aina ihmettelyt että miten ihmiset uskaltaa polkupyöräillä talvella, eikö silloin oikein liukkaalla kaadu?

Olen nähnyt äidin ajavan lapsi lastenistuimessa liukkaalla jalkakäytävällä. En ollut uskoa näkemääni.

Ei kaadu. Polkupyörällä missä on maastorenkaat tai nastarenkaat pysyy pystyssä vaikka märällä luistinradalla.

Paljon suurempi kaatumisen riski on silloin jos kävelee.

Suosittelen kokeilemaan jäällä pyöräilyä vaikka tänään. Pumppaa vaan pyörän renkaat täyteen ilmaa, voitele ketjut ja sitten menoksi.

Hyvät nastarenkaat pitävät jäällä oikein hyvin.

Usein kävellen on vaikeampaa päästä eteenpäin, kuin nastarenkaisella polkupyörällä.

Ongelma on tänä talvena ollut se, että loskia ei ole aurattu ja jäätynyt sitten syville urille ja kuopille, joissa on vaikea - jopa mahdoton ajaa.

Hangessa nastat ei pidä.

Lapsena ajoin pyörällä kouluun kesät talvet ja pystyssä pysyy jos on vauhtia. Melkoisissa jäämäissä välillä mentiin. Alas pääsee helposti mutta pysähtyä ei voi eikä väistöliikkeitä pysty tekemään. Ylämäkeen on usein pakko taluttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on tänä talvena ollut se, että loskia ei ole aurattu ja jäätynyt sitten syville urille ja kuopille, joissa on vaikea - jopa mahdoton ajaa.

Kannattaa rohkeasti ajaa autojen pyöränjälkiä pitkin. Siinä on leveä ura jossa on yleensä helppo ajaa. Tien reunassa ei kannata turhaan mennä jos siellä ei pääse järkevästi etenemään.

Jouduin olosuhteiden pakosta pyöräilemään töihin muutaman talven, kun julkisilla ei päässyt enkä jaksanut kävelläkään. Talvipyöräily on mahdollista, mutta ei nautittavaa. Minulla ei ollut nastarenkaita, mutta sellainen matalarunkoinen ja leveärenkainen maastopyörän tyyppinen pyörä. Tärkeintä on välttää turhia mutkitteluja ja jarrutuksia, ja jos alla on jäätikkö, sen yli pitää vain liukua. Kerran liu'uin pitkän ylämäen viistosti alas, kun siinä oli yllättäen sileä musta jää, ja lopulta tömähdin lumipenkkaan. Silloinkaan en mitenkään loukannut itseäni. Mutta sitten niillä kauheimmilla liukkailla keleillä vastaan tuli teini-ikäisiä, jotka pitivät Jopon sarvesta yhdellä kädellä kiinni ja toisessa kädessä oli älypuhelin, jota tuijottivat polkiessaan!

Vierailija kirjoitti:

Jouduin olosuhteiden pakosta pyöräilemään töihin muutaman talven, kun julkisilla ei päässyt enkä jaksanut kävelläkään. Talvipyöräily on mahdollista, mutta ei nautittavaa. Minulla ei ollut nastarenkaita, mutta sellainen matalarunkoinen ja leveärenkainen maastopyörän tyyppinen pyörä. Tärkeintä on välttää turhia mutkitteluja ja jarrutuksia, ja jos alla on jäätikkö, sen yli pitää vain liukua. Kerran liu'uin pitkän ylämäen viistosti alas, kun siinä oli yllättäen sileä musta jää, ja lopulta tömähdin lumipenkkaan. Silloinkaan en mitenkään loukannut itseäni. Mutta sitten niillä kauheimmilla liukkailla keleillä vastaan tuli teini-ikäisiä, jotka pitivät Jopon sarvesta yhdellä kädellä kiinni ja toisessa kädessä oli älypuhelin, jota tuijottivat polkiessaan!

Huomattavasti mukavammin se talvipyöräily sujuu kuin talvikävely. Talvikävellessä esim. kaatuu tosi herkästi jos on hiekoittamatonta jäätä ja matka etenee niin hitaasti, että kylmyys haittaa paljon enemmän.

Kesärenkailla oon ajellut muksusta asti vuoden ympäri. Talvisin pitää tulla mutkiin paljon hitaammin ja rauhallisemmin, muuten se ei kauheasti vaikuta. Pääkallokeleillä meen kävellen.

Läskipyörät oikein hyviä lumessa ja maastossa. Hyvällä pinnalla niistä on vain haittaa, jos ei ole moottoria apuna.

Vierailija kirjoitti:

Pääkallokeleillä meen kävellen.

Miksi? Pyörällä pysyy silloin paremmin pystyssä.

Silloin kun jaksoin harrastaa työmatkapyöräilyä myös talvella, liukkaus oli yllättäen pienin huoleni, vaikka minulla oli nastarengas vain edessä. Pyörä pitää yllättävän hyvin liukkaalla, kun välttää äkkinäisiä liikkeitä. Suurempi ongelma ja syy miksen enää pyöräile talvella, on auraamattomat pyörätiet, risteysten loska ja lumivallit ja kevät talven jäiset perunapeltoväylät.

Joo, ja vaikka itse himmailin ja ajelin kieli keskellä suuta hankalissa paikoissa ja mustaa jäätä varoen, teinit tosiaan painelivat pikkujopollaan ohi kännykkä kädessä ja katse ihan muualla kuin tiessä. Tai vanhukset jollain 50-luvun mankelilla, tarakka täynnä kauppaostoksia. Ehkä en vain osaa :D

Nastat! Ja hyvä tasapaino.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun jaksoin harrastaa työmatkapyöräilyä myös talvella, liukkaus oli yllättäen pienin huoleni, vaikka minulla oli nastarengas vain edessä. Pyörä pitää yllättävän hyvin liukkaalla, kun välttää äkkinäisiä liikkeitä. Suurempi ongelma ja syy miksen enää pyöräile talvella, on auraamattomat pyörätiet, risteysten loska ja lumivallit ja kevät talven jäiset perunapeltoväylät.

Talvella pyörällä ajetaan siellä missä pääsee ajamaan. Ei siis olla niin kiinni siinä normipyöräilijöiden kulttuurissa jonka mukaan pyörällä tulee ajaa joka paikassa jalankulkijoiden joukossa.

Minä pysyn paremmin pystyssä pyörällä ku kävellen. Aina pyöräilly kesät talvet, pahimmat jäiset kohdat tosin talutan pyörää. Pyöräily on ihanaa, kävely tyhmää ja hidasta.

Kaupungessa pyörätie-jalkakäytävät on hiekoitettu, ainakin suurimmaksi osaksi.

Niillä pystyy pyöräilemään, kun kuviorenkaat ja ehkä myös nastat ainakin edessä.

Pahempi keli on lumi + pakkasen ja leudon sään vaihtelu. Väylät muuttuvat epätasaiseksi perunapelloksi, missä toinen rengas vuoriin kyntää urassa, toinen eri linjassa liukkaalla pinnalla. Tämmöisellä tiellä voi ajaa vain läskipyörällä tai suurella omamassalla. 🐷 Tärkeää on tasainen, eteenpäin suuntautuva liike. Liika varominen ja vauhdin hiljentäminen kaatavat itsestään epävarman pyöräilijän.

Vierailija kirjoitti:

Tämmöisellä tiellä voi ajaa vain läskipyörällä tai suurella omamassalla. 🐷 Tärkeää on tasainen, eteenpäin suuntautuva liike. Liika varominen ja vauhdin hiljentäminen kaatavat itsestään epävarman pyöräilijän.

Ajoradalle ajamaan.

Vettä jäällä on kaatokeli ilman nastoja

Pyöräilin kouluun kesät talvet. Ei maastopyörä, mutta vähän leveämmät renkaat. Mopoiässä ajoin sitten mopolla, kesärenkailla. Pikku monkeylla, yletti jalat maahan ja mutkissa etenkin oli aina jalat maassa. Nykyäänkin voisin pyöräillä, mutta työmatkani on aina olleet yli 20km, niin autolla kuljettava.

Lopetin talvipyöräilyn kun jarrutin jäällä, kaaduin ja katkaisin käteni.

Huonosti kulkevien julkisten takia pitää perheemme pyöräillä sekä töihin että kouluun. Nastarengas edessä talvella.