Lue keskustelun säännöt.
Kyläkoulumme lopetusuhan alla. APUA!
08.02.2010 |
Kertokaa kaikki mahdolliset ja mahdottomat konstit koulun säilyttämisen puoleksi. Päätöstä ei siis vielä ole tehty, mutta koulumme on eräs lopetusuhan alla olevista kouluista.
Valtuustoko tekee päätöksen koulun lopettamisesta?
Antakaa kaikkia vinkkejä ym. kolun säilyttämisen puolesta. Kuulemistilaisuus on pian!
Kiitos!
Kommentit (18)
Täällä on neljä luokkaa yhdistettynä...Opetus surkeaa, ei opettaja mitenkään ehdi. Onneksi tämä loppuu ja tyttöni saa oman ikäisiä kavereita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on valtio ohjannut kuntien taloutta tämän laman ohella siihen suuntaan, että näitä lintukotoja on kuntien jatkossa lähes mahdotonta ylläpitää. Kuntatalous on sellaisessa pisteessä, että ainoastaan isoja leikkauksia tekemällä ja kunnallis-/ kiinteistöverojen korotuksilla rahaa saadaan lakisääteisiin peruspalveluihin. Monissa kunnissa (omassa asuinkunnassakin) näiden lakisääteistenkin kuntapalvelujen taso hipoo rimaa tai ei vastaa lakia.
Se nyt vaan on julmaa, että euro on kova konsultti ja valtuutettujen on käsitettävä realiteetit.
terveisin: toinen alakoululaisten äiti, joka on valtuutettuna omassa kunnassaan joutunut kohtaamaan näitä asioita.
että samaan aikaan kun lapsilta leikataan, kuntaan kohoaa uutta urheiluhallia yms. kuin tyhjää.
...tuollaisiin "haihatteluihin", kun peruspalvelujenkin taso on minun (valtuutetunkin) mielestä puutteellinen.
Onneksi kunnassamme on luottamushenkilötasolla eri poliittisten ryhmien välillä hyvä keskusteluyhteys ja ymmärretään talouden realiteetit. Eri poliittiset ryhmät ovat samaa mieltä asioista, joista säästetään yms. Näkemykset keinoista vain vaihtelevat arvopohjan mukaan.
Yhteistyö myös luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä on avointa ja useimmiten hyvää / rakentavaa. Luottamushenkilönä on kuitenkin muistettava, että olemme kuntalaisten asialla, huolehtimassa siitä, että kuntalaisten palvelut (tässä taloudellisessa tilanteessa lue: peruspalvelut) säilyvät edes hyvällä tasolla.
Meillä leikkaukset ovat kohdentuneet ensin näihin "haihatteluhankkeisiin" ja sitten vasta peruspalveluihin ja niitäkin ollaan pyritty hyvässä hengessä asettamaan tärkeysjärjestykseen mikä tosin usein on erittäin vaikeaa (tässä tulevat vastaan juuri ne arvot).
Me tapeltiin pari vuotta 2 kyläkoulumme puolesta lääninoikeutta myöten.Oli adressit ja ihan kaikki mutta päättäjät eivät lotkauttaneetkaan korviaan koskaan.Kunnanjohtaja kiljui että konkaan menee kunta,jos ei lopeteta.Lopetettiin ja mitä tapahtuikaan.Yhtäkkiä alkoi löytymään rahaa.Ei ollut rahasta pulaa.Kirkonkylälle on laitettu jos mitä mutta yhtään mitään ei sivukylille.Kunnanjohtajakin sai ison palkankorotuksen.Nyt on sunnitteilla 300000E tekojäärata kirkonkylälle.Lopussa ei koulujen lopettamiset olleet enään rahasta kiinni vaan siitä että päättäjät halusivat ne lopettaa kun muutkin kunnat lopetti.Nyt on koulutmatka lapsilla yhteen suuntaan 26,5km eli yli 50km pvässä.Joillakin jopa 70km pvässä.Syksyllä menivät kirkonkylälle kouluun ja yhtä helvettiä oli syksy yhden lapseni luokalla.Jatkuvaa koulukiusausta useampaa lasta kohtaan.Opettaja oli sitä mieltä että se vaan on ihastumista pojilta kun potkitaan jalat mustelmille,nimitellään jatkuvasti jne...Rehtori ei myöskään saanut mitään aikaiseksi.Nyt tilanne onneksi on rauhoittunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kyläkouluista lapset tulevat yläasteelle että kyläkouluista tulee yläasteen parhaimmat oppilaat että kyllä kyläkouluissa opetuksen taso on hyvä.
Opetuskin oli mainiota. Nyt keskustan koulussa joka luokassa hurisee tokaluokkalaisen kokoinen ilmanputsari, koska pytinki on ihan homeessa.
Kaupunkilaiset yrittivät alunperin ehdottaa, että kaupunki sijoittaisi keskustan koululaiset väliaikaisesti kyläkouluihin ja rakentaisi keskustaan uuden koulun, mutta taksi ei kulkenut metsään päin. Taisi pelottaa, ettei keskustan lapset enää haluakaan takaisin, kun on pikkukouluun päässyt.
Meidän entisen kyläkoulun puolesta taisteltiin 30 vuotta. Oma lapseni kävi siinä ala-asteen ja sinä aikana oli 3 taistelua, joista viimeinen siis niitti.
Ei keinoja. =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopputulos oli se, että saatiin pari vuotta jatkoaikaa näillä konsteilla.
Tuotiin asia julkisuuteen joka tuutista, yleisöosastokirjoituksia, lehtijuttuja, ottamalla yhteyttä valtuutettuihin, mielenosoitus, ruvettiin markkinoimaan koulua näyttävästi.
ja saada mahdollisimman moni omalle puolelle asiassa. He pitävät puolianne sitten valtuuston kokouksessa. Esim. Perussuomalaiset puhuvat kyläkoulujen puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
haette luvat ja palkkaatte opettajat, vuokraatte tilan kunnalta.
Alatte myymään tontteja lapsiperheille ja teette itse lisää lapsia.
Monet kylät kuihtuu siihen, että kukaan ei suostu myymään tontteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin ihmiset istuvat niiden tonttiensa päällä ja sitten ihmettelevät, kun rahat loppuvat. Lisää lapsiperheitä ja verorahaa kunnalle. Meillä maksaa tontit 1,20€/m2 ja on vielä halvalla rakennettavaa maastoa, mutta kun tontteja ei ole, niin ei tule lapsiperheitäkään.
Eli ihan turha vedota tunteisiin tmv.
Teette selvät kustannuslaskelmat kuinka paljon koulunne nyt kuluttaa (henkilökuntamenot, rakennuksen menot ym.) Ja sitten laskette kuinka paljon rahaa menee isoon kouluun siirtämiseen. (taksimatkat, mahdollisesti perustettavat uudet luokat jne.)
Sitten otatte selvää väestöennusteista. Onko lapsimäärä vähentymässä vai lisääntymässä? Jos lisääntymässä, niin tuleeko oppilaat tulevaisuudessa mahtumaan sinne isompaan kouluun, vai täytyykö 5vuoden päästä laajentaa sen ison koulun tiloja?
Teette nämä laskelmat esim. kymmenvuotiskaudelle ja katsotte mikä on todellinen kustannus/säästö. Miettikää myös voisiko kyläkoulun tilojen käyttöä tehostamalla laskea koulun käyttökustannuksia. Voiko esim. kyläyhdistys vuokrata sieltä vaikka tyhjän luokkatilan tmv.
Money talks.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäni kaikki kyläkoulut saakin lopettaa. opetus on ala-arvoista, ei ole tiloja, välineitä yms. porukka on sisäänpäinkääntynyttä, mukan ei mahdu ulkopuolisia.
yksi keino säilyttää kyläkoulut olisi ottaa niihin lisää oppilaita. kukaan ei vain halua kyläkouluun "ulkopuolelta" koska porukka on aika fanaattista ja "muualta tulleita" karsastetaan.
jos opettaja on hyvä, oppilaat saavat hyvää opetusta. jos ope on huono tai opella on huono päivä, kukaan ei ole vahtimassa.
jos opettaja on hyvä, oppilaat saavat hyvää opetusta. jos ope on huono tai opella on huono päivä, kukaan ei ole vahtimassa.
Ei ne ehdi siellä toisiaan vahtia kun on muutamakin sata oppilasta - ja jos ehtivät niin oepttajat puolustavat aina toisiaan, varsinkin isossa koulussa. Opettajan ammattitaidosta ja halusta riippuu todella paljon, oli koulu sitten minkä kokoinen tahansa.
On jokseenkin yksiselitteistä, että toiset lapset hyötyvät isojen koulujen valinnaisainetarjonnasta jne. Toiset sitten taas kaipaisivat edes niiden perusaineiden opettamista kunnolla pienemmissä kouluissa. Koska lapsia on erilaisia ja tarpeita on erilaisia, pitäisi myös kouluja olla erilaisia. Niistä saisi sitten valita jokainen omalle kersalleen sopivan paikan. Nykyäänhän valita ei saa, vaan kouluun on mentävä sinne minne kunta käskee.
jos opettaja on hyvä, oppilaat saavat hyvää opetusta. jos ope on huono tai opella on huono päivä, kukaan ei ole vahtimassa.Ei ne ehdi siellä toisiaan vahtia kun on muutamakin sata oppilasta - ja jos ehtivät niin oepttajat puolustavat aina toisiaan, varsinkin isossa koulussa. Opettajan ammattitaidosta ja halusta riippuu todella paljon, oli koulu sitten minkä kokoinen tahansa.
On jokseenkin yksiselitteistä, että toiset lapset hyötyvät isojen koulujen valinnaisainetarjonnasta jne. Toiset sitten taas kaipaisivat edes niiden perusaineiden opettamista kunnolla pienemmissä kouluissa. Koska lapsia on erilaisia ja tarpeita on erilaisia, pitäisi myös kouluja olla erilaisia. Niistä saisi sitten valita jokainen omalle kersalleen sopivan paikan. Nykyäänhän valita ei saa, vaan kouluun on mentävä sinne minne kunta käskee.
Kumoat itse omat kommenttisi kirjoituksessasi. Pienessä, yhden tai max kahden open koulussa ei vaihtoehtoja ole. Luokassa on 20 oppilasta 6-9 eri vuosiluokalta. Sekö todellakin antaa opelle enemmän aikaa keskittyä yhden oppilaan ongelmiin? Koulussa ei ole tukiopettajaa, ei erityisryhmiä ei m itään. Ei ole välineitä. Ei ole toisten opettajien tukea, kollegoita. Ope on aivan yksin
Itse en ole ollut kyläkoulussa, ehkä siksi minun on vaikea käsittää, miten yks ope voi antaa laadukasta opetusta luokalle, jossa on oppilaita monilta luokka-asteilta. Pahimmillaan voi olla kai ekaluokkalaisista kuutosiin.
Alle 6 luokkaiset alakoulut pitäis lopettaa heti kaikki.
kuin kyläkoulussa. siellä lapset tungetaan yhdistetyille luokille ja yks ope opettaa yhtäaikaa kahta luokkaa.siinä ei paljon yksilöä huomata. et mikä ihme siinä teidän kyläkoulussa on et se sitten kannattaisi säilyttää??