Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö kumppanin toiveita kauneustoimenpiteistä kuunnella?
16.03.2022 |
Minä en ole kovin tyytyväinen moneenkaan kohtaan kasvoistani mutta mies toivoo että en tekisi niille mitään.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
ei
Hän on toisaalta niin ihana kun hän vakuuttelee että rakastaa minua juuri tällaisena eikä muuttaisi mitään. Muuten muistuttaa että jos leikkelemään alkaa niin kohta en ole tyytyväinen mihinkään ja joka paikkaan pitää kirurgin veistä saada ja lopulta jäljellä ei ole mitään alkuperäistä mihin hän rakastui...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei
Hän on toisaalta niin ihana kun hän vakuuttelee että rakastaa minua juuri tällaisena eikä muuttaisi mitään. Muuten muistuttaa että jos leikkelemään alkaa niin kohta en ole tyytyväinen mihinkään ja joka paikkaan pitää kirurgin veistä saada ja lopulta jäljellä ei ole mitään alkuperäistä mihin hän rakastui...
Miehes on fiksu. Jospa vaikka uusien kasvojen sijaan hankkisit itsetunnon? Miehesi varmaan haluaisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei
Hän on toisaalta niin ihana kun hän vakuuttelee että rakastaa minua juuri tällaisena eikä muuttaisi mitään. Muuten muistuttaa että jos leikkelemään alkaa niin kohta en ole tyytyväinen mihinkään ja joka paikkaan pitää kirurgin veistä saada ja lopulta jäljellä ei ole mitään alkuperäistä mihin hän rakastui...
Miehes on fiksu. Jospa vaikka uusien kasvojen sijaan hankkisit itsetunnon? Miehesi varmaan haluaisi auttaa.
Se on helpommin sanottu kuin tehty. Leikkauksia saa kun vain maksaa.
Ei tarvitse. Ei hän elä sun kropassa, sinä itse elät. Toki toimenpiteitä kannattaa harkita tosi tarkkaan, erityisesti ovatko mahd. riskien realisoitumisen arvoisia. Vaikka se onkin harvinaista, plastiikkakirurgiaankin voi pahimmillaan kuolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP ei ansaitse miestään.
Mistä moinen päätelmä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Moni hyvännäköinen nainen on tehnyt itsestään susiruman. Sen sijaan susirumat naiset taas eivät älyä tehdä naamalleen mitään. Lapsia en haluaisi siittää muutenkaan sellaisten kanssa, mutta satunnaiseksi ämpäriksi voisi kelvata hyvin leikattu naama.
Kun aloin seurustella mieheni kanssa, olin 20-vuotias ja vielä epävarma itseni kanssa.
Liikaa vertailin muihin ja tutkin "vikojani". Mieheni sai minut tajuamaan että minussa ei ole mitään vikaa, olen hyvä ja hänelle rakas ja täydellinen.
Olemme olleet yhdessä 11 vuotta ja rakkaus senkun kasvaa. Olen kiitollinen että näin ihanan ihmisen löysin, vuotta minua nuorempi eli 19 kun tavattiin. Hänellä itsellään on aina ollut vahva itsetunto ja hän on kasvanut hyvin tasapainoisessa kodissa missä oppinut kunnioittamaan ja arvostamaan muita.
Itsellä päin vastoin. Kaikkea muuta kuin tasapainoinen koti. Silti olen oppinut arvostamaan itseäni ja rakastamaan myös itseäni. Mihinkään typeriin operaatioihin en missään nimessä lähtisi kuin ihan lääketieteellisestä syystä.
Epävarmaa sielua ei voi operoida ehjäksi vaikka kuorta kiillottaisi miten paljon tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse otan puolisoni mielipiteen huomioon kyllä, mutta teen silti päätökset itse.
Aloitan itse mittavan hammasprojektin nyt keväällä joka tulee viemään pari vuotta aikaa ja rahaa arviolta kymppitonnin. Olen säästänyt pitkään ja haaveillut vinojen, luonnostaan kellertävien (valkaisu ei auta kun hammasluu on keltainen) hampaiston korjaamisesta. Kyse on täysin kosmeettisesta toimenpiteestä josta olen haaveillut suunnilleen 15 vuotta.
Miehen mielestä tällaiseen on turha laittaa niin isoa summaa rahaa koska häntä hampaani eivät häiritse, mutta minulle tämä on tärkeää ja haluan korjata ne. Tietenkin asia olisi eri jos meillä olisi taloudellisesti tiukkaa ja hammasrempparahat oikeasti tarvittaisiin elämiseen, mutta tähän käytän ihan omia säästöjäni.
Vierailija kirjoitti:
Moni hyvännäköinen nainen on tehnyt itsestään susiruman. Sen sijaan susirumat naiset taas eivät älyä tehdä naamalleen mitään. Lapsia en haluaisi siittää muutenkaan sellaisten kanssa, mutta satunnaiseksi ämpäriksi voisi kelvata hyvin leikattu naama.
Sun ei kannata muutenkaan tehdä lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni hyvännäköinen nainen on tehnyt itsestään susiruman. Sen sijaan susirumat naiset taas eivät älyä tehdä naamalleen mitään. Lapsia en haluaisi siittää muutenkaan sellaisten kanssa, mutta satunnaiseksi ämpäriksi voisi kelvata hyvin leikattu naama.
Ei leikattu naama periydy. En minäkään haluaisi seurustella miehen kanssa, joka on käynyt plastiikkakirurgilla. Ihan vanhana olen ajatellut mennä luomileikkaukseen ja muihin pikkuoperaatioihin. Hampaatkin aion silloin korjauttaa.
Elämäntavoilla on korjattavissa suurin osa kropassa häiritsevistä asioista.
Usein nämä itseään leikkelevät ovat jo muutenkin ihan kauniita.
Jos on muutenkin päässyt esim. missikisoihin asti, niin eikö sen pitäisi riittää kauneudeksi? Miksi persoonalliset piirteet pitää tuhota ja kaikkien pitäisi olla tusina kroppia ja naamoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terve hyväkuntoinen ihminen on kaunis. Toimiva. Ei kannata korjata sitä, mikä ei ole rikki. Sarat, Suvit ja Sofiat olivat paljon kauniimpia ennen mitään leikkauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP ei ansaitse miestään.
Mistä moinen päätelmä?
Hänen pitää hoitaa itsensä ensin kuntoon, jos se on edes mahdollista.
Ehkä kokeilet terapiaa ensin vaikka puoli vuotta ja jos sen jakson jälkeen vielä tekee mieli leikkauksia, niin anna mennä.
Mulla on samankaltainen tilanne. Näytän meikittä aika lailla sialta (suomalaiselta isältä perityt geenit), ja se on tehnyt elämästäni paljon raskaampaa kuin sen olisi tarvinnut olla. Mies on jankannut vastaavaa tekstiä, mutta on nyt uskonut miten paljon kärsin asiasta. Ei siis vastusta enää. Lapsia en aio tehdä.
ei