Olenko outo, kun en halua selvitä ruokaostoksista mahdollisimman halvalla?

Olen jo vuosia sitten päätynyt ratkaisuun, että en yritä tinkiä ruokaostoksista. Olen vähentänyt lomailua kotikaupungin ulkopuolella ja vähentänyt bileiltoja. Olenkin tullut siihen loppupäätelmään, että hyvä, ravitseva ruoka päivittäin kantaa hyvää mieltä pitemälle kuin yksittäinen herkkuhetki kerran kolmeen kuukauteen tai kituuttaminen makaronilla ja ketsupilla vaikka muuhunkin olisi varaa. Ruokabudjettini yhden henkilön taloudessa onkin 100€/viikko ja tämä jää usein käyttämättä kokonaan. Ylijääneellä osalla olen nyt hommannut vähitellen sitä kuuluisaa hätävaraa. Pystyin tähän jopa tiukimmassa elämänvaiheessa, kun putosin kelan sairauspäivärahalle.