Miten ihmisillä tuntuu olevan varaa vaikka mihin nykyään?

Teillä (ja meilläkin) on kuule tosi vähän lainaa. Minusta on alkanut tuntumaan että 200 000 € lainakin on aika vaatimaton nykyaikana.

On kyllä myös niitä, joita vanhemmat jeesaavat. Meilläkin kuten ap:lla: 100 000 lainaa, akateemiset tutkinnot, kummallakin ihan hyvä vakipaikka, meillä tosin töiden vuoksi pakko olla kaksi autoa, mutta isompaa asuntoa ei ole varaa ostaa. Tarvetta olisi, mutta ei rahaa.



Tuntuu oudolta katsella, kun nuoremmat, huonommin koulutetummat ja huonommissa (pätkätöissäkin) työpaikoissa olevat tutut ostelevat tuosta vaan 200-neliöisiä ok-taloja. Olen mietiskellyt, että kuinka kauan kestää tätä buumia, että kaikilla on varaa kaikkeen riippumatta taloudellisesta tilanteesta...

eui hankita lapsia

tai vain 1 lapsi ja satsataan materiaan ja elämänlaatuun

On kyllä myös niitä, joita vanhemmat jeesaavat. Meilläkin kuten ap:lla: 100 000 lainaa, akateemiset tutkinnot, kummallakin ihan hyvä vakipaikka, meillä tosin töiden vuoksi pakko olla kaksi autoa, mutta isompaa asuntoa ei ole varaa ostaa. Tarvetta olisi, mutta ei rahaa. Tuntuu oudolta katsella, kun nuoremmat, huonommin koulutetummat ja huonommissa (pätkätöissäkin) työpaikoissa olevat tutut ostelevat tuosta vaan 200-neliöisiä ok-taloja. Olen mietiskellyt, että kuinka kauan kestää tätä buumia, että kaikilla on varaa kaikkeen riippumatta taloudellisesta tilanteesta...

Eiköhän sitä kun tekee hyvät laskusuunnitelmat pankin kanssa yms. pärjää kyllä. Vaikka olisikin huonommin palkattu. Kunhan on ne työpaikat. Tai no eihän sitä lainaa muutenkaan saa. Kyllä ne pankissa osaavat asiansa sen verran hyvin ettei ne ihan kenelle tahansa lainaa anna.

Talon arvo tosin on 400te.



Toinen (isompi ja uudempi) auto on miehen työsuhdeauto. Mun autoa ei ole vaihdettu kohta 10 vuoteen, eikä ole tarviskaan.



Lapsia meillä on kolme. Vaatteet ostan kaupasta, mutta aika lailla vain tarpeeseen ja yleensä alennusmyynnistä, ainakin kalliimmat ulkovaatteet.



Ei olla akateemisia, matkustellaan noin kerran vuodessa etelään ja kerran vuodessa laskettelureissussa.



Itsekin kyllä ihmettelen esim. naapurin touhuja, kun ostavat kauheat määrät vaatteita, syövät lähes ainoastaan noutoruokaa, ostavat hetken mielijohteesta kalliitakin juttuja lapsille (pelikonsoleita yms.), sisustus muuttuu jatkuvasti. Lainaa on enemmän kuin meillä, tulot huomattavasti pienemmät. Luulen, että ison osan maksavat naisen vanhemmat, muuten ei olisi millään varaa.

Vanhemmat auttavat taloudellisesti? Parempi palkka? Yhtä pitkällä koulutuksella voi olla suuria palkkaeroja. Vertaa esim. erityisopettaja ja lääkäri.

Takaisin ne lainatkin on maksettava, eli jostain se raha on löydyttävä.



Itse ainakin maksan matkan Mastercardilla ihan siksikin, koska silloin siihen siältyy matkavakuutukset. Ja takaisin maksan joka tilistä, mitäs pahaa siinä on ?

mutta kyllähän niitä pitää lyhentää ja korot maksaa. Meillä on lainakulut kuukaudessa nyt matalien korkojen aikaan 850 euroa/kk eli paljon ne sitten noissa isoissa lainoissa on?



Minä en kyllä usko, että "hyvät laskusuunnitelmat" pankin kanssa on joku tae pärjäämisestä. EI se lainan saaminen niin vaikeaa ole.



Mutta joka tapauksessa minusta suomalaisilla menee jotenkin "liian hyvin", kaikkialla muualla ollaan taantumassa/lamassa ja täällä vaan porskutetaan.

Ehkä raha kasvaa puissa ja ´kukaan ei kertonut mulle?





ap

"Mutta joka tapauksessa minusta suomalaisilla menee jotenkin "liian hyvin", kaikkialla muualla ollaan taantumassa/lamassa ja täällä vaan porskutetaan."



Ei pidä paikkaansa. Osalla menee hyvin. Mutta kyllä jo iso osa suomalaisista on joutunut tinkimään elintasostaan. Katselepa ympärillesi.



Mua kanssa henkilökohtaisesti hirvittää, kun monet tällaisena aikana ottavat esim. ison asuntolainan, vaikka vain toisella puolisoista on vakituinen työ jne. Tarvitseeko 2 aikuista oikeasti yli 120 neliön omakotitalon?

Ystäväpiirissäkin on näitä perheitä, joissa kaikkea mahdollista ostetaan ihan jatkuvalla syötöllä; on monta tietokonetta, useita telkkareita, moottoripyörää ja ties mitä vitkutinta. Lapsille on varaa ostaa mielettömän kalliita vaatteita (vaikka halvemmallakin saisi hyvää, kallein ei aina ole paras) ja kännykät vaihtuvat tiuhaan.



No, useimmilla on enemmän lainaakin kuin minulla. Ja paljon useammin "tili tyhjänä".



Maksan yksikseni yli 100 000 euron asuntolainaa, mutta olen mitoittanut menot täysin tulojen mukaan. Ylimääräistä kertyy joka kuukausi, ja säästöjäkin on - pahan päivän varalle ja ennenkaikkea siksi, ettei sitten tarttee turvautua lisälainaan tai kulutusluottoon, jos tarvitsee ostaa yllättäen jotakin isoa.



Surullisen moni elää melkein kädestä suuhun. Täytyy vaan toivoa, että 90-luvun laman kaltaista "massatuhoa" ei tule.

kun sitä lainaa maksetaan kuitenkin n. 20vuotta. Siihen mahtuu jos minkälaista nousu- ja laskukautta.

Monella uudessa omakotitalossa asuvalla on täällä päin moottorikelkka, mönkijä, päältäajettava ruohonleikkuri yms vempaimet.

Siis jos kikkailee oikein hyvin luottokorttien ja muiden kanssa, rahaa on enemmän käytettävissä kuin olisi ilman niitä. Se on vaan erittäin suurta vaivaa vaativaa. Mulla itselläni se ainakin perustui siihen, että en vaan suostunut odottamaan, aina piti saada kaikki heti, vaikka lainalla.



Se loppui kun erilaisiin lyhennyksiin alkoi mennä koko kuukausipalkka. Nyt makselen vielä paria luottoa takaisin. Ja olen opetellut säästämään. Ja siis en puhu nyt edes isoista summista, muutamasta tonnista vaan.

ei ole omaa asuntoa, eikä lainaakaan kun ei pankki myönnä. Aso-kämpässä kitkutellaan ja ajellaan vanhalla autolla. Vaatteita ei osteta kuin lapsille ja niillekin vain silloin kun vanhoista on kasvettu ulos. Kyllä siis välillä itsekin ihmettelen, kuinka leveästi jotkut elävät.



Jotenkin vaikea kuvitella, että niitä hyväpalkkaisia duunejakaan ihan kaikille riittää. Itse en ole koskaan tainnut saada päälle 2000 euroa kuussa palkkaa, vaikka maisteri olenkin.

mutta mitä se tähän ketjuun kuuluu?

kovin yleistä? Siis että saadaan suuria summia rahaa esim? Kyllä mekin saadaan joskus isovanhemmilta rahaa lasten urheiluvälineisiin tms, mutta kuinka yleistä on isompi avustaminen?

avustavat paljon. Kyllä vanhemmat saattavat paljonkin tukea: osakkeita on aikoinaan otettu lapsillekin ja lapset saavat tulot, on autettu asunnon ostossa, tiedän jopa tapauksen, jossa äiti osti nuorelle parille kaksion. Joillekin vanhemmat ovat ostaneet auton, jne.



Jos vanhemmat rahoittavat vaikkapa opinnot ja ensiasunnon (yksiö, kaksio) lisäksi isovanhempien kuolinpesää siirretty myös lapselle (vuorka-asuntoja, tuottavia osakkeita) niin on siinä ihan hyvät mahdollisuudet varakkaseen elämään.

rahat menevät kun kuulen heidän usein sanovan, että nyt ei ole varaa esim. ostaa jotain vaatetta, lahjaa tms. Olemme keskituloinen perhe ja lainaan menee iso summa rahaa kuussa. Silti on aina varaa ostaa vaatteita itselle ja lapsille ja vaikka heräteostoksena jonkin mainitsema pelikonsoli.

Mutta paljon riippuu siitä mihin kuluttaakin, onko esim. työsuhdeautoa ja kakkosasuntokin voi olla vaikka peritty.



Me ostamme usein kalliitakin ruoka-aineksia ja käydään välillä "oikeassa" ravintolassa (ei siis mikään Rax tmv.), mutta toisaalta ruokamäärät ei ole isoja, einekset, keksit yms. puuttuu melkein täysin ja roskaruokaa syödään vaan pari kertaa vuodessa. Satsaamme siis laatuun, ei määrään ja ruokakulut pysyvät kohtuullisina.



Kakkosasunto siirrettiin miehen ja sisarustensa nimiin verotussyistä, joten se tuli aika lailla ilmaiseksi.



Vaatteet on usein merkkivaatteita, mutta ostettu käytettynä, outletista tai alesta joten eivät ole olleet niin kalliita kuin luulisi. Ja tässäkin asiassa laatu korvaa määrän. Sama muuten mun kosmetiikassa - kaikki meikkinin ovat Chanelia, Dioria yms. mutta kun huulipunia on vaan 3 ja kaikki ostettu laivalta niin eipä sitä rahaa nyt niin hirveästi ole mennyt jos vertaa vaikka kaveriini jolla on varmaan 20 erilaista huulipunaa ja hinta jokaisella 5-15 .



Meillä ei mene oikeastaan yhtään rahaa inspiraatio-ostoksiin, emme tupakoi, osta tai tilaa paljon lehtiä, käy baareissa jne. Useimmat harrastuksemme ovat ilmaisia tai halpoja.



Toisin sanoen, käytämme rahaa hyvin harkiten. Laatu korvaa määrän ja ajan saatossa on oppinut ne kikat joilla laatua saa halvemmalla kuin mitä voisi kuvitella.

Ette ole akateemisesti koulutettuja, mutta tiedän että koulutus ja tulot eivät kulje käsi kädessä. Meillä on yliopistotutkinto, mutta ei onneksi opintolainaa, hyvät vakituiset ammatit. Talon hinta ostettaessa 220 000, nyt tosin juuri hinnaksi arvioitu 300 000. Lainaa jäljellä 70 000. Yksi auto, 10 vuotta vanha, ei onneksi edes tarvetta toiselle. Kaksi alle kouluikäistä lasta. Vuodessa yksi reissu, joko viikko lapissa tai kaksi etelässä.



Eletään mielestestämme onnellista, tavallista elämää. Kuutosen elämä taas kuulostaa ap:n mainitsemalta elämältä, vaikka eivät itse tunnu sitä edes tajuavan.