Kiitos kiusaajilleni!
Haluan vain kiittää minua pienenä kiusanneita ihmisiä, siis niitä jotka haukuitte minua:
*liian aikuisesta musiikki mausta, kun en tykännyt madonnasta, new kids on the blockista jne
*kun olin ylipainoinen
*kun äitini oli asettanut minulle kotiintuloajat
*minulla ei ollut isää (oli ja on onneksi edelleen, ei vaan asunut samassa kaupungissa ja näimme harvoin)
*siitä ettei meillä ollut rahaa videoihin ym "hienouksiin"
*siitä ettei minulla ollut merkkivaatteita
*ja monesta muusta, jota juuri tällä sekunnilla en muista.
Ilman teitä minusta ei olisi tullut näin sitkeätä sissia, joka jaksaa kannustaa muita, puolustaa heikompia, ja osaa arvostaa pieniä asioita (kuten esim. omilla rahoillani ostamaa videota tai siis dvd:tä). Olen menestynyt ansiostanne hyvin. Minusta ei ehkä olisi tullut näin sitkeätä sissiä ilman kiusaamista, tai en olisi ainakaan jaksanut yrittää näin kovasti!
Kaikesta huolimatta_ toivottavasti ette kuitenkaan enää aikuisena kiusaa ketään!
Kaikkea hyvää teidänkin elämäänne!
Nyt olen facebookista seurannut, mitä kiusaajilleni kuuluu:)
Eronneita, ahdistuneita masennuslääkkeitä syöviä luusereita. Kyllä on naurettu monet selkäkeikkanaurut niiden kustannuksella. Ei riitä empatiaa niille vaan olen pirun vahingoniloinen.