Eikö missään muualla yhtäkkiä osata viljellä
kuin Ukrainassa ja Venäjällä vai mikä siinä nyt on että yhtäkkiä viljatkin loppuu. Luulisi olevan ihan -hehe- peruskauraa että joka maassa viljellään.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Venäjällä ja Urainassa on paras maasto viljelylle. Paljon viljavaa pustaa. Ei se vilja missä vaan kasva yhtä hyvin.
Unkarissa on pustaa.
Viljelyyn tarvitaan lannoitetta ja koko maailman lannotteista iso osa tulee venäjältä ja ukrainasta. Jos viljellään ilman jää sadot heikoiksi ympärimaailmaa ja nälkäsiä suita on paljon. Myös eläimet kuten lehmät tarvii sitä viljaa ravinnokseen.
Niin mistäs meinasit tempaista ne ylimääräiset maat, koneet, viljelijät ja muut? Ne on kaikki seisoneet tumput suorana piilossa odottaen tätä hetkeä?
Vierailija kirjoitti:
Viljelyyn tarvitaan lannoitetta ja koko maailman lannotteista iso osa tulee venäjältä ja ukrainasta. Jos viljellään ilman jää sadot heikoiksi ympärimaailmaa ja nälkäsiä suita on paljon. Myös eläimet kuten lehmät tarvii sitä viljaa ravinnokseen.
Näin on. Pukkaa kohta vain luomupeltoa, jossa korsi etsii toista.
Ukraina on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on jotain vanhaa suota koko keskimaa ja parasta mahdollista peltoa. Ravinteita on vaikka kuinka ja tasaista putkuttaa isoilla puimureilla.
Suomessa ei ole yhtä hyvää peltoa, niille ei pääse yhtä isoilla koneilla eikä täällä paista aurinko yhtä lämpimästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viljelyyn tarvitaan lannoitetta ja koko maailman lannotteista iso osa tulee venäjältä ja ukrainasta. Jos viljellään ilman jää sadot heikoiksi ympärimaailmaa ja nälkäsiä suita on paljon. Myös eläimet kuten lehmät tarvii sitä viljaa ravinnokseen.
Näin on. Pukkaa kohta vain luomupeltoa, jossa korsi etsii toista.
Pahasti pelkään, että seuraavaksi perustellaan naudankasvatusta lannantarpeella. Ilmastonmuutoksen takia piti lopettaa lihantuotanto ja nyt ei saada viljaa, jos ei ole lannoitetta. Miten meidän käy?
Miten niin viljat on loppu? Miten tämä sota nyt ylipäätään siihen vaikuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viljelyyn tarvitaan lannoitetta ja koko maailman lannotteista iso osa tulee venäjältä ja ukrainasta. Jos viljellään ilman jää sadot heikoiksi ympärimaailmaa ja nälkäsiä suita on paljon. Myös eläimet kuten lehmät tarvii sitä viljaa ravinnokseen.
Näin on. Pukkaa kohta vain luomupeltoa, jossa korsi etsii toista.
Pahasti pelkään, että seuraavaksi perustellaan naudankasvatusta lannantarpeella. Ilmastonmuutoksen takia piti lopettaa lihantuotanto ja nyt ei saada viljaa, jos ei ole lannoitetta. Miten meidän käy?
Syödään rikkaruohoja.
Vierailija kirjoitti:
Ukraina on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on jotain vanhaa suota koko keskimaa ja parasta mahdollista peltoa. Ravinteita on vaikka kuinka ja tasaista putkuttaa isoilla puimureilla.
Suomessa ei ole yhtä hyvää peltoa, niille ei pääse yhtä isoilla koneilla eikä täällä paista aurinko yhtä lämpimästi.
Anteeksi vaan, mutta suomen kesän pitkät päivät mahdollistavat nimenomaan paremman sadon, kun kasvit saavat valoa pidemmän aikaa koko kesän ajan. Ja mitä nuo tehomaatalouskoneet muka vaikuttavat makuun tai laatuun. Ja savimaa ei ole ravinteikasta.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin viljat on loppu? Miten tämä sota nyt ylipäätään siihen vaikuttaa?
No alapeukuttajat perustelkaa, miten se vilja kasvaa talvella?
Jännä, että Ukrainassa näyttää olevan osin vielä lunta maassa ja nyt sota yhtäkkiä häiritsee viljan saantia maailmalla
Minun mielikuvissa vilja kasvaa kesällä ja puidaan syksyllä, eikä suinkaan kevättalven sulavien lumien keskellä.
Lähes puolet maailman viljan viennistä pysähtyi Ukrainan sodan takia https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.1824978
Etelä-Amerikan kolme keskeistä maatalousmaata, Brasilia, Argentiina ja Paraguay kärsivät epätavallisen pitkään kestäneestä kuivuudesta ja veden vähyydestä maiden suurimmissa joissa.
Kuivuus vaikuttaa rajusti satojen suuruuteen sekä kesän tärkeiden satokasvien, ennen muuta maissin ja soijapapujen jokikuljetuksiin.
Elleivät olosuhteet pian parane, vuoden viljasadot voivat pienentyä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti maiden talouteen.
Kuivuuden aiheuttamat ongelmat eivät liity pelkästään maataloustuotantoon, vaan ulottuvat laajemmalle ympäristöön ja yhteiskuntaan. Maanviljelyn ja karjankasvatuksen tuottavuuden laskulla on pitkäkestoisia vaikutuksia perusruokien hintoihin. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4688514-lampoaallot-ja-kuivuus-k…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukraina on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on jotain vanhaa suota koko keskimaa ja parasta mahdollista peltoa. Ravinteita on vaikka kuinka ja tasaista putkuttaa isoilla puimureilla.
Suomessa ei ole yhtä hyvää peltoa, niille ei pääse yhtä isoilla koneilla eikä täällä paista aurinko yhtä lämpimästi.
Anteeksi vaan, mutta suomen kesän pitkät päivät mahdollistavat nimenomaan paremman sadon, kun kasvit saavat valoa pidemmän aikaa koko kesän ajan. Ja mitä nuo tehomaatalouskoneet muka vaikuttavat makuun tai laatuun. Ja savimaa ei ole ravinteikasta.
Suo ei ole savea, toisin kuin nämä suomalaiset happamat pellot ovat. Täällä on siksi aina pärjätty paremmin karjataloudella, koska heinä ja muu rehu kasvaa huonommillakin pelloilla.
Myöskään aurinkotunnit eivät ole se ratkaiseva asia, vaan nimenomaan se lämpösumma. Muutenhan napapiirin pohjoispuoli olisi paras mahdollinen paikka kasvattaa, kun aurinko tosiaan paistaa pitkään. Ei vain kovinkaan korkealta tai lämpimästi.
Kiina, Intia, USA, Kanada, Ranska ja Saksa ovat myös valtavia vehnäntuottajia.
En nyt ihan usko, että teiltä pulla on loppumassa. Monelle tekisi hyvää sitä vähentääkin.
Vierailija kirjoitti:
Etelä-Amerikan kolme keskeistä maatalousmaata, Brasilia, Argentiina ja Paraguay kärsivät epätavallisen pitkään kestäneestä kuivuudesta ja veden vähyydestä maiden suurimmissa joissa.
Kuivuus vaikuttaa rajusti satojen suuruuteen sekä kesän tärkeiden satokasvien, ennen muuta maissin ja soijapapujen jokikuljetuksiin.
Elleivät olosuhteet pian parane, vuoden viljasadot voivat pienentyä tavalla, joka vaikuttaa haitallisesti maiden talouteen.
Kuivuuden aiheuttamat ongelmat eivät liity pelkästään maataloustuotantoon, vaan ulottuvat laajemmalle ympäristöön ja yhteiskuntaan. Maanviljelyn ja karjankasvatuksen tuottavuuden laskulla on pitkäkestoisia vaikutuksia perusruokien hintoihin. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4688514-lampoaallot-ja-kuivuus-k…
Brasilia on asettunut nyt avoimesti Venäjän puolelle, mikä voi vaikuttaa siihen, minne päin satoaan myyvät.
Vierailija kirjoitti:
Miten niin viljat on loppu? Miten tämä sota nyt ylipäätään siihen vaikuttaa?
Ukrainan maanviljelijätkin on sodassa, eikä sieltä voi mitään viljaa tuoda, kun siellä on logistisia ongelmia. Venäjä tarvitsee viljan itse, koska niillä ei ensi vuonna ole mitään syötävää, ja tuskin pakotteiden takia sieltä kukaan voisi ostaa mitään muuta kuin öljyä ja kaasua.
Vierailija kirjoitti:
Ukraina on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on jotain vanhaa suota koko keskimaa ja parasta mahdollista peltoa. Ravinteita on vaikka kuinka ja tasaista putkuttaa isoilla puimureilla.
Suomessa ei ole yhtä hyvää peltoa, niille ei pääse yhtä isoilla koneilla eikä täällä paista aurinko yhtä lämpimästi.
Selvisi jo toisesta keskustelusta että viljely on suomessa mahdotonta. Sitä ei kannata edes yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ukraina on kaksi kertaa Suomen kokoinen. Se on jotain vanhaa suota koko keskimaa ja parasta mahdollista peltoa. Ravinteita on vaikka kuinka ja tasaista putkuttaa isoilla puimureilla.
Suomessa ei ole yhtä hyvää peltoa, niille ei pääse yhtä isoilla koneilla eikä täällä paista aurinko yhtä lämpimästi.
Selvisi jo toisesta keskustelusta että viljely on suomessa mahdotonta. Sitä ei kannata edes yrittää.
Ei ole mahdotonta, mutta se ei sovi joka peltopläntille, eikä näillä tuottajahinnoilla onnistu ilman massiivisia tukia.
Venäjällä ja Urainassa on paras maasto viljelylle. Paljon viljavaa pustaa. Ei se vilja missä vaan kasva yhtä hyvin.