Lue keskustelun säännöt.
Siis miten ihmisillä kestää pää tätä
08.03.2022 |
Miten ihmisillä oikeasti kestää pää tätä meneillä olevaa tilannetta? Itsellä kolme pientä lasta ja joka ilta heidän nukkumaan mennessä tulee vaan mieleeni kauhukuva että oliko tämä viimeinen "normaali" päivä heidän kanssaan ennenkuin sota syttyy Suomeenkin. Yritän olla lukematta kaikkia uutisia yms mutta silti tämä pelko kaihertaa mieltä jatkuvasti ja tuntuu hankalalta tehdä edes perus arkiaskareita. Pelottaa!! :(
Kommentit (37)
Pää kestää kun ei lue lehtiä, eikä katso telkkaria ja keskittyy omaan elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska ei kukaan usko että sota todella tulisi Suomeen. Ukraina on ihan eri asia, Venäjän takapiha ja tosiasiassa Venäjä kokee sen omakseen.
Rauhoitu nyt ja unohda koko juttu! Niin 2014 Krimin aikaan tilanne oli paljon pahempi eikä siitäkään mitään tullut.
Minä ja ikätoverini X-sukupolvesta vietimme koko lapsuutemme 70-luvulla tietäen, että kohta tulee ydinsota ja kaikki loppuu...
Koettakaapa nyt vaan milleniaalit ja z-sukupolvi ja muut junnut pysyä kasassa.
Kyllähän tämä huolestuttaa. Lasten takia.
Vierailija kirjoitti:
Koska ei kukaan usko että sota todella tulisi Suomeen. Ukraina on ihan eri asia, Venäjän takapiha ja tosiasiassa Venäjä kokee sen omakseen.
Rauhoitu nyt ja unohda koko juttu! Niin 2014 Krimin aikaan tilanne oli paljon pahempi eikä siitäkään mitään tullut.
Ei ollut tilalle näin paha vuonna 2014
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meinaat että Venäjä kerää yhdessä yössä rajallemme satojatuhansia sotilaita kenenkään huomaamatta?Olet selvästikin kiviaikavarvas kun et mistään mitään Näytä ymmärtävän.
Älä jaksa panikoida. Ei sota ole tulossa vielä tämän vuoden aikana ees. Korkeintaan seuraava. Sulla on paljon aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitäs lasten isä/mies sanoo tähän sun huoleesi?
Keskity omaan elämään äläkä seuraa uutisia sen enempää. Katso otsikot aamuisin, niin tiedät, että Suomessa on rauha edelleen.
Laita vaikka valmiiksi "retkireput", pidä bensaa tankissa, käteistä laatikossa, kotivaraa ruokakaapissa ym., mitä nyt voi tarvita, jos kriisi tulee. Sitten unohda koko asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopeta nyt oikeasti some ja muut mediat. Keskity lapsiin. Leivotte pullaa, meenette kävelylle ja otatte evääksi kaakaota ja pullaa ja nauti siitä ajasta mitä sulla lasten kanssa on, he ovat vaan hetken pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ei kukaan usko että sota todella tulisi Suomeen. Ukraina on ihan eri asia, Venäjän takapiha ja tosiasiassa Venäjä kokee sen omakseen.
Rauhoitu nyt ja unohda koko juttu! Niin 2014 Krimin aikaan tilanne oli paljon pahempi eikä siitäkään mitään tullut.
Ei ollut tilalle näin paha vuonna 2014
Silloin ihmiset hamstrasi ihan toden teolla ruokaa, tiedän pari jotka muuttivat Suomesta pois, mm monet suomenruotsalaiset lähtivät, miehet hankki aselupia ym ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai huolestuttaa, mutta se huoli pitää pitää järkevällä tasolla.
Pelätä,ei kannata, eikä saa. Se lamaannuttaa.
Pistä tarmosi oikeisiin asioihin, tee jotain. Mieti miten voit järjestää asiasi vihollisen hyökätessä.
ehkä sinun pitäisi ottaa yhteyttä psykiatriseen sairaanhoitajaan, tai psykologiin, riippuen kumpaa sorttia terveyskeskuksessasi on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieli on sulkenut kaiken pois. En pelkää, en panikoi, olen kuitenkin tietoinen siitä mitä tapahtuu. Tein siitä keskustelunkin pari päivää sitten. Jotenkin mun pää ei siis kestä. Pelottaa hieman se, mitä tapahtuu kun tämä lukko aukeaa jossain kohtaa.
https://www.vauva.fi/keskustelu/4543005/dissosioin-kaiken-pahan-pois-on…
Ei pää kestä ei. Nukuin viime yönä 1,5 h. Säpsähtelin hereille, sydän takoi.
Vierailija kirjoitti:
Minä ja ikätoverini X-sukupolvesta vietimme koko lapsuutemme 70-luvulla tietäen, että kohta tulee ydinsota ja kaikki loppuu...
Koettakaapa nyt vaan milleniaalit ja z-sukupolvi ja muut junnut pysyä kasassa.
Tämä tavallaan, mutta sanoisin tämän myönteisemmin. Kasvata resilienssiä ja itseluottamusta. Jos oikeasti ei psyyke kestä, hanki keskusteluapua. Onneksi sitä on nykyään!
Aina on pärjätty lopulta ja normaalin arjen pyöriminen on parasta lääkettä. Mummi juoksi pariviikkoinen isäni sylissään pommisuojaan, mutta niin vain on monessa polvessa selviydytty. Terveinä, onnellisina, periksiantamattomina.
Kyllä tekin selviätte.
Koska ei tätä tilannetta mun päällä ratkaista. Mikään määrä mun pähkäilyä ja huolta ei mitään muuta. Nää asiat on toisten käsissä. Pelon annan tulla ja mennä, kuten muidenkin tunteiden.
Ap. on varmaan aika nuori, jos ei ole koskaan nähnyt/ kuullut/ lukenut mitä tässä maailmassa tapahtuu koko ajan... erittäin ikäviä asioita. Tietysti voi pitää silmät kiinni ja keskittyä Omaan Ihanaan Pikku Elämään.
Valitettavasti maailman todellisuus satuttaa aina. Ehkä tosiaan joku terapia voisi auttaa tajuamaan asioiden suhteellisuutta. Kaikkia meitä ei ole luotuja pelastamaan maailmaa, mutta jokainen voi pienillä asioilla vaikuttaa paljon.
Pelkoa seuraa lamaannus, hyväksyminen, joustaminen, asiantilan/sodan uhkan normaalina näkeminen.
Yritä siis harata pelkoa vastaan, mutta tee se tietoisesti. Älä lue pelonlietsonta -keskusteluja, älä seuraa uutisia, vaan keskity normaaliin elämään ja rutiineihin. Et auta ketään vaipumalla epätoivoon. Maamme johtajat hoitavat tämän, he osaavat asiansa. Voit auttaa heitä parhaiten elämällä eteenpäin ja uskomalla hyvään huomiseen.
Elämä keikahti hetkessä ikävään suuntaan. Yhtä yllättäin se tulee tekemään käännöksen positiiviseen päin.
Kannattaa pyytää keskusteluapua.
Lapset eivät ole tyhmiä . He vaistovat vanhemman pahan olon