Olen alkoholistin lapsi
Osittain väärien ajatusmallien vuoksi elän itselleni haitallista elämää. Toteutan itselleni haitallisia käyttäytymiskaavoja joita en halua toteuttaa enää aikuisena. Olen koko elämäni laittanut muut itseni edelle. Unohdan itseni. Muut ymmärtävät että se on normaalia muttei se ole.
Normaalisti sanoisin että tästä en tykkää, mene pois läheltä nyt mutten viitsit sanoa sitä. Ettei kiva kaveri loukkaannu.
Haluan olla normaalisti itsekäs ja sanoa kun haluan ne kaverit pois läheltä. Inhosin sitä kun he on minua liian lähellä.
Kommentit (10)
En ollut aina onnellinen vaikka he saivat minusta sitä ihanaa hyvää energiaa. En tykkää kun he ottavat sitä minusta. Inhoan sitä ja voin pahoin.
Voin pahoin kun pääsen heistä illalla eroon
En jaksa edes vanhemmille puhua ku nuo on taas vaatimassa jotain
Opit pitämään huolta rajoistasi ja saat vertaistukea alkoholistien läheisten ryhmissä.
Minulla on muutakin elämää kun hakea kavereita yöllä baarista
Sori
Monella on paljon pahempi menneisyys eikä ruikuta.
Niin mäkin. mutta hyvin menee. itse käytän kerran viikossa.
Se, että asioista puhuu, avautuu saati keskustelee ei todellakaan ole mitään "ruikuttamista". En haluaisi kaltaistasi ihmistä ikinä lähellekkään omaa elämääni. Saisi olla jatkuvasti varpaillaan, että mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, ettei vahingossakaan "ruikuta elämästä".
Vierailija kirjoitti:
Se, että asioista puhuu, avautuu saati keskustelee ei todellakaan ole mitään "ruikuttamista". En haluaisi kaltaistasi ihmistä ikinä lähellekkään omaa elämääni. Saisi olla jatkuvasti varpaillaan, että mitä uskaltaa sanoa ja mitä ei, ettei vahingossakaan "ruikuta elämästä".
Tarkoitettu seiskalle.
Läheiseni rikkovat jatkuvasti rajojani. He tulevat minua liian lähelle. He eivät ymmärrä puhetta etten halua heitä metriä lähemmäs. En halua jaka a arkeani enää heidän kanssa.