Väestönsuojat, miten ne muka kestää kun ne on suurenkerrostalon alakerrassa?

Eihän ne kestäkään. Kannattaa paeta metsään ja kaivaa potero.

Ei välttämättä mitenkään mutta kyllä siellä rautaa on elementeissä. t:betonimiehen puoliso

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Totta. Onko riski romahdukseen ja tulipaloon. Rauniot päällä. Vai eri lujuus.

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Juu ei kestä ja kuolet hapenpuutteeseen viimeistään sen rojun alle.

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

Meidän taloyhtiössä ne on erillisen yksikerroksisen pyykkituparakennuksen alla. En tiedä onko tuo parempi vai huonompi.

Vierailija kirjoitti:

No onhan niiden päällä tavallaan nytkin se sama paino, kuin sitten jos kerrostalo romahtaa. Kerrostalon romahtaessa se ei ala painavammaksi, muuttaa vain muotoaan.

Ei se noin mene. Kun talo romahtaa päälle, sen aiheuttama voima on moninkertainen nykyiseen tilanteeseen nähden, kun nyt paino ei ole saanut lisävoimaa liike-energiasta.

Toki suunnittelussa on tämä otettu huomioon. Silti pelottaisi mennä korkean kerrostalon väestönsuojaan. Olen rak ins.

Jos hyppäät korkealta sänkyyni, pohja pettää. Silti pystyt makaamaan siinä yöt.

Mä muutan tohon viereiseen metsään. Noin 40-60 hehtaaria. Ruokaa on kotivarassa noin 2 vuodeksi. Osoitteeni on muutenkin posterestante et kukaan ei ees tiedä olinpaikkaani. Sotikaa te ketä kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kestäiskin, ni kiva siellä sitten odotella, että happi loppuu kun poiskaan ei pääse, koska rakennus romahtanut kulkuaukkojen päälle..

Varakulkuaukon kuuluu olla niin kaukana rakennuksesta, että etäisyys on kolmannes talosta. Jostain syystä meidän 11-kerroksiden rakennuksen hätäkulkuaukko. On parin metrin päässä. -67 rakennettu talo.

Olen sama ri kuin aiemmin kirjoitti

Talvi- ja jatkosodan aikaan väestönsuojat  olivat vaikkapa oman puutalon kellaritiloissa. Miten kestäviä arvelet niiden olleen?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Betoni ei kestä mitään ohjuksia ja sinkoja kauheasti. Sirpaleita tai ammuksia ehkä? Ei nyt laskelmat oikein pidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nyt taas löytyi yksi asia maailmassa jota kukaan rakennusinsinööri ei ollut tullut ajatelleeksi mutta onneksi AV-mammat taas pelastivat meidät!

Yleensä ne on miehiä eikä miehet hirveästi ajattele käytännön toimivuutta toisin kuin naiset.

EI ole tullut mieleen että väestönsuojien rakenteesta on olemassa ihan viranomaismääräykset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se niiden kestävyys on laskettu. Kun normaali kerrostalon kantava betoniseinä on 10-15 cm paksu, väestönsuojan seinät ovat yleensä 40 cm paksuja.

Betoni ei kestä mitään ohjuksia ja sinkoja kauheasti. Sirpaleita tai ammuksia ehkä? Ei nyt laskelmat oikein pidä.

Väestönsuojan perustehtävä ei ole kestää suoria osumia (sehän on yleensä kellarissa) vaan kestää osumat jotka osuvat muualle rakennukseen ja sen jälkeiset sortumat.

Nyt tuli mieleen, että pitäisikö väestönsuojan olla kallioiden sisässä tai tunnelit, joihin ei tule tulvaa jne.

Tuleehan siinä vähintään sellainen plasebovaikutus. Tuntuu hyvältä vaikka oikeaa vaikutusta ei olekaan.

Ei ne kestäkään, ihmiset vaan kerätään kuolemaan yhdessä.