Kuvaile neuroottisinta tuntemaasi ihmistä

Hysteerinen vouhottaminen Venäjän uhasta ja krampinomainen turvautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen.

Nainen 40-55-v, käyttää aikansa palstalla päivystämiseen ja terapiassa itkemiseen. Harrastukset kutominen ja kirjaston kirjat.

Minä.  Olen neuroottinen siitä mitä ihmiset minulle puhuvat. Minulla on pahoja vainoharhoja, jotka eivät välttämättä näy niinkään ulospäin, mutta mieleni etsii väkisin kaikesta jotain pahaa ja negatiivista. Saatan jäädä jumiin ihan järjettömiinkin juttuihin ja näistä seuraa henkinen romahdus.  Sitten taas kokoan itseni, nousen ylös ja eikun seuraavaa romahdusta kohti.  Ihan helvetin rankkaa.

Yks asiakas pesee kätensä huolellisesti (mikä sinänsä on ihan jees), mutta sitten jos hän esimerkiksi laittaa vedenkeittimen päälle, niin hän pesee ne uudelleen vaikka on ainoa joka tuohon vedenkeittimeen koskee. Tämän neuroottisuuden vastapainona hän säilöö ruokia huoneenlämmössä ja yrittää haistattaa niitä mulla, itse vetoan huonoon nenääni. Välillä haju on kyllä aika hurja, sellainen eevil ja ei tosiaan tarvitse erikseen haistaa.

Kaikki koronajankkaat. Saivat kerrankin purkaa neuroottisuutensa ulospäin, normaalisti ketään ei kiinnosta.

Tarkastaa peilistä viimeisenä lähtiessään jopa sen miten laukku on olalla tätä ennen on tarkastettu kaikki mahdollinen kaapinovista avaimiin useita kertoja.

Ei syö kylässä, pelkää kaikkea mahdollista.

Suorittaa omaa "ohjelmaansa" pystymättä sopeutumaan muutoksiin mutta vaatii muiden joustavan hänen rituaaliensa mukaan.

Analysoi toisten ilmeet ja tekemiset pahaa hakien. Muistelee katkerana monen vuoden takaisia asioita miten joku on häntä loukannut ja loukkaantuu siis ihan pienistä asioista.

Panikoi tietenkin so taa ja koronaa. Syyttää muita kun joku on pielessä vaikka varsinaista syyllistä ei ole tai voi olla myös hän itse.