YLe natosta

Hakemuksen voi jättää, kutsumenettely olisi nopeampi
Entä kuinka nopeasti Nato-jäsenyyttä olisi haettava, jos haetaan?

– Hakemus voidaan jättää koska tahansa. Sitä olemme korostaneet tähänkin saakka, että Suomi voi suvereenina valtiona päättää ja hakea liittoutumista, jos katsomme sen etujemme mukaiseksi, sanoo Tuomioja.

Jukka Korpan mukaan Natoon liittymisprosessi on hoidettava taiten.

– Liittymisprosessi on kimurantti ja siinä tarvitaan ulkopoliittista osaamista ja taitoa. Lisäksi se on hoidettava niin, ettei Venäjä pysty häiritsemään. Venäjän intresseissä on varmasti sabotoida Suomen Nato-jäsenyys, toteaa Kopra.

Hakemuksen lisäksi Natolla on myös toinen keino ottaa uusia jäseniä, kertoo Kopra.

– Niin sanottu kutsumenettely, jossa jäsenvaltiot etukäteen toteavat uuden jäsenen otosta. Sen jälkeen tehdään kutsu, johon vastataan myöntävästi. Näin kaikki tapahtuu nopeammin kuin perinteisessä hakemusprosessissa, sanoo Kopra.

– Mietimme aina, että me joudumme itse lähettämään joukkoja jonnekin. Tässä muuttuneessa tilanteessa, meidän täytyy myös miettiä, että kuka meitä auttaisi, jos olisimme Ukrainan tilanteessa. Varmasti saisimme materiaaliapua, mutta joukkoja ei tällä kertaa mistään, toteaa Jari Ronkainen.

– Tärkein asia on, ettei Suomi joudu sotaan eikä sotilaallisten toimien kohteeksi. Eikä se, kuinka sodassa meneteltäisiin, koska silloin olemme jo hävinneet, toteaa Tuomioja. Hän arvioi myös, että Nato-jäsenyyden myötä suomalaiset sotilaat nähtäisiin Venäjällä vihollisina.

– Vaikka he eivät olisi tänne hönkimässä, niin rajalla tehdään samanalaista varustautumista kuin muillakin Nato-rajoilla. Tämäkin on huomioitava, sanoo Tuomioja.