Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

7kk vauva ja "äitikausi", miten tähän pitäisi suhtautua?

Vierailija
06.02.2010 |

Vauva täytti 7kk ja kuin salamaniskusta pitää olla koko ajan äidin sylissä/kanssa, jos äiti on näkyvissä. Muuten on kauhea huuto. JOs olen itse jossain poissa, menee kaikki ihan hyvin, mutta jos vaaveli näkee minusta vilauksenkin alkaa karjua ja haluaa syliin.



Muistelen, että tämä olisi normaali kehitysvaihe. Mutta miten suhtautua? Antaa huutaa, ottaa syliin, olla itse mahdollisimman paljon vauvan kanssa vai päinvastoin jättää enemmän isälle/mummolle ym.



Kokemuksia?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo vaihe menee itsestään ohi äkkiä. Eroahdistusta kuten joku sanoikin.

Vierailija
2/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä auttoi se, että äitini kävi useammin kylässä ja vauva vähitellen tottui häneen. Olin siis itse myös paikalla.



Itse en haluaisi turhaan itkettää vauvaa ja lähteä itse pois silloin kun vauvalla on se vaihe, että on kovasti äidin perään. Siis jos ei ole pakko.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei ollut tätä vierastusongelmaa, koska vauva mielsi perheenjäsenet "omaksi väekseen", mutta omaa äitiäni hän vierasti jonkun aikaa, kunnes tottui häneen. En usko, että itkettäminen kannattaa.

Vierailija
4/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

koska eikö vierastus ole sitä, että pelkää uusia ihmisiä ym.? Vauva hymyilee heti uusillekin ihmisille, on ihan normaalisti kun ollaan kylässä ym. Ei siis tunnu vierastavan, vaan vain haluaa olla äidin seurassa koko ajan.

Vierailija
5/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja ajattele, kuinka ihanaa on että vielä riität hänelle ja saat hänet onnelliseksi niin vähällä. Ei mene kauaa (oikeasti) kun saat olla ja mennä paljon vapaammin.



Meillä oli aikanaan sellainen kausi, että vauva roikkui minussa kirjaimellisesti 24/7. Tai siis ei roikkunut, ihan kannoin häntä joka hetki ja nukuttiin vierekkäin. Se vaihe meni ohi, oli loppujen lopuksi lyhyt, ja nyt MINÄ olen se, joka toivoo, että isenäinen lapsonen edes joskus tulis ja paijais äitimuoriaan.

Vierailija
6/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

en sillä kysy, vaan lähinnä sitä, mikä olisi vauvalle parasta. Eli hemmottelenko hänet piloille, jos aina totutan, että huudolla saa äidin paikalle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mielestäni siitä tuossa on kyse pikemmin kuin vierastamisesta

Vierailija
8/8 |
06.02.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vauva täytti 7kk ja kuin salamaniskusta pitää olla koko ajan äidin sylissä/kanssa, jos äiti on näkyvissä. Muuten on kauhea huuto. JOs olen itse jossain poissa, menee kaikki ihan hyvin, mutta jos vaaveli näkee minusta vilauksenkin alkaa karjua ja haluaa syliin.

Muistelen, että tämä olisi normaali kehitysvaihe. Mutta miten suhtautua? Antaa huutaa, ottaa syliin, olla itse mahdollisimman paljon vauvan kanssa vai päinvastoin jättää enemmän isälle/mummolle ym.

Kokemuksia?

Pidä ihmeessä enemmän sylissä.Vauvalla vaihe jolloin ei varma siitä tuleeko äiti kun tätä tarvitaan.Perusturva järkkyy jos teet päinvastoin! Älä siis ihmeessä lisää erossaoloja!Kun lapsi taas vakuuttunut siitä että olet riittävästi olemassa,tämä rauhoittuu ja asteittain oppii itsekin itseään rauhoittamaan ajatuksella että kyllä se äiti tulee vaikka saakin vähän odottaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi neljä kaksi