lapsilla ikäeroa 2v. kerro kokemuksiasi äitinä?

Hyvin nopeasti niistä tuli leikkikaverit, eli hyvää oli se, että lapsista oli seuraa toisilleen hyvin nopeasti ja voivat harrastaa osin samoja harrastuksia vaikka mielenkiinnon kohteet ovatkin väliin erilaisia.



Huono puoli on ollut se, että vanhempi on pienikasvuisempi kuin nuorempi, eli hyvin nopeasti tuli myös se tilanne, että lapset käyttivät samankokoisia vaatteita, urheiluvälineitä, turvaistuimia, polkupyöriä jne. ja kaikkea piti hankkia kaksin kappalein, kun mikään ei "periytynyt". Nyt nuorempi on mennyt ohi sekä pituudessa että kengänkoossa, mutta edelleen vaatekoko on suurinpiirtein sama.

jo syödä itse,pukea housuja,paitaa? entäs vaipatta? mietin juuri sitä että jos nuo osaisi tehdä niin ei hätää,paitsi uhma?

2-vuotias söi, puki ja kävi vessassa itse. Pukemisessa tarvitsi vauhditusta ja pyyhintää tietysti vessassa. HOusuun tuli vauvan syntyessä vielä silloin tällöin, mutta nyt sekin on jäänyt. (vava 5kk) Esikoisen ja kakkosen ikäero on 2v10kk ja olihan se tietysti erilaista silloin , kun kolmevuotias kävi jo kerhossa, nyt tuo 2v. on kotona kokoajan ja vaatii leikkimään kun vanhin on kerhossa. Mutta ei vuotta mikään paha ikäero ole. Meidän lapset on kaksivuotiaina olleet jo aika omatoimisia just näissä pukemis- ja syömisjutuissa, että hyvin ollaan pärjätty. Vauvalle "tein" rytmin pariviikkoisesta lähtien perheen muun rytmin mukaan, niin kaikki on sujunut hienosti. Isommatkin jo melkein tietää mitä kulloinkin tapahtuu.

olivat ehkä niitä hankalimpia juttuja vauvan synnyttyä.



Meillä on ikäeroa tosin vaan 1,5v. Esikoinen oli vielä vaipoissa, eikä pukenut eikä oikein syönytkään itse. Oli myös nukutettava. Mulla oli kaksi vauvaa, joista toinen ei pysynyt hetkeäkään paikoillaa, vaan kiipeili, karkaili, tai roikkui kaulassa pitkin päivää ;)



Kuitenkin vauvan ollessa n. puolivuotias, sain esikoisen opetettua potalle, pian alkoi jo pukeminenkin kiinnostaa, ja syöminenkin sujui jo paremmin. Syöminen tosin on aina ollut tuolla tytöllä motivaatiosta, ei taidoista kiinni.



Oli tosi rankkaa aluksi. Vauvalla oli ongelmia, eli ei ollut ihan terve, joten ehkä se toi lisärankkuutta touhuun. Nyt jälkeenpäin ihmettelen että miten koko porukka tuosta selvittiin täyspäisinä, ja avioliittokin on vielä kasassa.



Tällä hetkellä olen todella onnellinen ja tyytyväinen että tuli tehtyä lapset pienellä ikäerolla! Lapset ovat kuin kaksoset, koska esikoinen ei muista aikaa ennen pikkusiskoa, ovat kuin paita ja peppu. Ihania :)



Kaikki kaksivuotiaat eivät opi vielä kuiviksi, ja joskus sisaruksen syntymä saattaa vähän taannuttaakin jo opittuja taitoja. Mutta ei se ole iso ongelma että on kaksi vaipatettavaa vähän aikaa. Etenkin kesäaikaan on sitten helppo harjoitella se pottailu. Aika harva 2-vuotias pukeekaan kauhean hyvin, tai meillä ainakin uhma on tehnyt molemmilla sen, että pukemisen aloittamiseen on mennyt enemmän aikaa kuin niiden vaatteiden päälle saamiseen. 2-vuotiaat ovat joskus sellaisia, että vaikka osaisivatkin jonkun homman, eivät sitä tee, jos ei satu huvittamaan...paljon hauskempi on saada äiti vaikkapa kiukustumaan, tai pelleillä ja juosta nakuna ympäri asuntoa ;D



2-vuotiaan saa kuitenkin aika kivasti mukaan vauvan hoitoon. 2vee osaa jo auttaa vaipan hakemisessa, tutin laittamisessa, peiton laittamisessa jne. Meillä ainakin isompi oli tosi ylpeä kun sai auttaa äitiä vauvan hoidossa.



Asialla on puolensa ja puolensa. Oikealla asenteella (sotkuisuus ja villakoirat nurkissa ei haittaa, melunsietoa löytyy, kärsivällisyyttä jne)arki voi olla tosi kivaa, mutta toki väsyttävääkin. Jos osaa ajatella tuota vaihetta vaiheena, ja iloita pienistä suurista asioista, niin kyllä suosittelen. Lapsille tulee läheinen suhde ja tosi hyvät kaverit toisilleen :)

luonnon kauniita.mun mies ei tykkää että meikkaan!! ei tykkää edes ripsarista,kehuu aina niin kauniikis kun on luonnollisesti. noh itse laitan kuitenkin vähän meikkivoidetta ja ripsaria ja kulmat on värjätty jos kaupungille lähden ja tukka on sen mallinen että illalla antaa vaan kuivua niin on kaunis aamulla. miksi naisen pitää naamaan tunkea tököttiä ihan jumalattomasti. johan noista misseistäkin näki kun oli ennen meikkiä ja jälkeen meikin kuvat että meikki se kauniiksi tekee,moni oli ruma

ja olen tosi iloinen!

vauvaaika ei ollu rankaa sitten oli vähän kun nuorempi alkoin liikkumaan ajoissa ja teloitteensä kokoajan.. mutta mustasukkaasuutta ei ole ollu ja leikkivät aivan ihanasti yhdessä! seurannu olen joilla on yli 2v ikäeroa niin eivät leiki yhessä vaan pienempi tuhoaa isomman leikit...eli olen tosi tyytyväinen tähän lapset nyt 2,5 ja 4,5v

Aluksi meni hyvin, sillä vauva viihtyi hyvin itseksensä ja isompi osasi jo vessatouhut+syömiset itsenäisesti. Sitten kun pienempi alkoi liikkumaan, niin tuli mustasukkaisuutta ja riitoja. Pienempi tuhosi isomman leikit ja isompi löi.



Nyt ikää 4v ja 2v ja leikkivät paljon yhdessä. Yhä myös riitelevät kovasti. Mutta ihanaa veljesrakkautta kuitenkin huomattavissa :) isompi pitää pienemmän puolia kun ollaan vaikkapa puistossa. Halailevat paljon toisiaan! Ihania!



MIINUSTA 2vuoden ikäerossa

-valtavasti riitoja, kovia painiotteita

-meilläkin pojat melkein saman kokoisia, joten moniakaan vaatteita, ei voi enää kierrättää ollenkaan. Joutuu ostaan tuplana.

-myös lelut ostetaan aina tuplana, muuten syntyy vuosisadan riita uudesta lelusta.

-pienempi matkii kaikkea typerää isommalta



PLUSSAA 2vuoden ikäerossa

+leikkivät paljon kaksin

+selkeästi kehkeytymässä hyvät ystävät

+jos olisivat normaalin kokoisia, niin vaattette voisi kierrättää

Alku meni muuten hyvin, mutta olisin halunnut nukkua enemmän. Esikoinen oli juuri jättänyt toiset päikkärit pois ja vauvahan tietty oli hereillä just sen ajan kun vanhempi nukkui. Eli kun oli tottunut ottamaan ensimmäisen kanssa piväunet, niin nyt rytmi olikin se että ylös siinä klo 7 tienoilla, vauva nukkui 9-12 ja heräsi sopivasti, kun vanhempi meni nukkumaan n. 11-15 ja kun esikoinen heräsi olikin sopivasti vauvan iltapäiväunien aika. Ja sitten vauva oli iltakukkuja ja vanhempi taas tykkäsi herätä aamulla aikaisin. Eka puoli vuotta meni ihan sumussa. Sitten, kun molemmat siirtyivät vain yksiin päikkäreihin, jonka koko perhe nukkui. (hoidettiin lapset kotona, kunnes nuorempi oli 2,5 v).



Nyt lapsilla on ikää 5 ja kohta 3,5 v ja ovat toistensa parhaat kaverukset. Tykkäävät leikkiä keskenään, mutta päiväkodissa on kuitenkin omiakin ystäviä ( omat syksyyn saakka sisarusryhmässä). Ei juurikaan mustasukkaisuutta. Esikoinen oli sen verran pieni, ettei oikein tajunnutkaan, että meille tuli uusi asukas. Hieman ongelmia siinä vaiheessa, kun nuorempi oppi liikkumaan ja yht'äkkiä pääsikin esikoisen reviirille leikkejä sotkemaan.

Vanhempi oppi täysin vaipattomaksi 2,5 v ja nuorempi seurasi

esimerkkiä ja oli jo ilman vaippaa 1,5 v.



Lukuunottamatta sitä, että eka puoli vuotta meni väsymyksen takia täysin sumussa, niin nyt ollaan tosi tyytyväisiä, että meillä tärppäs toinen melkein heti, kun oli mahdollista (vaikka imetin molempia vuosikkaiksi ja ikääkin oli ekan syntyessä 35).

että, me taas on oltu sen suhteen onnekkaita, että nuorempi kasvaa alemmalla käyrällä eli vanhemman vaatteet menevät kahden vuoden välillä nuoremmalle, joten varsinkin ulkopuvuissa säästö on merkittävä.

Ekan ja tokan ikäero 2v4kk: Vanhempi on tyttö ja nuorempi poika. Tyttö oli jo vaipaton, söi itse, puki itse ja käveli suurimman osan matkoista. Rattaiksi riitti tavalliset rattat sisaristuimella/seisomalaudalla. Nuo mitä osasi tehdä itse ei kuitenkaan tarkoittanut että olisi itse aina tehnyt vaikka osasi. Oli kovasti mustis veljestä ja vanhempien apua aati jutuissa mitä osasi jo ihan hyvin. Vauva oli kovin itkuinen allergian takia ja ekasta vuodesta en juurikaan muista mitään. Sitten helpotti kun allergia löytyi ja elämä muuttui ihan toiseksi. Lapset alkoivat leikkiä paljon yhdessä kun poika oli vuoden. Silloin hän siirtyi myös pois pinnasängystä siskon kanssa samaan sänkyyn nukkumaan. Hyvät leikkikaverit olivat keskenään. Tyttö paljon pienempi kuin poika ja menyt vaate/kenkä koossa siskon ohi aika päiviä sitten joten ei olla voitu kierrättää kaikkea mitä muuten olisi voinut kierrättää. Nyt lapset jo koululaisia ja samaa kokoa on monot, sukset, luistimet, ulkokengät jane. jotak siis ostettava molemmille.



Kakkosen ja kolmosen ikäero on 1v9kk: Kolmonen on poika joten siinä suhteessa vaateet saatu alkuun kierrätettyä hyvin. Leikit myös sujuneet hienosti alusta asti vaikka pojat kovin eri luoneteisia. Kolmonen leikkii mieluummin samanikäisen serkun aknssa kuin veljen kanssa aina kun n mahdollista. Nahistelevat paljon. Pikkulapsi aika ei kuitenkaan ollut mitenkään raskas kun kolmonen oli helppo vauva. Kakkonen oli vaipaton 2v. iässä joten kaksi vaippapöksyä oli vain muutaman kk ajan. Kakkonen myös syönyt ja puknut itse v. iästä lähtien. Kävellä ei kuitenkaan jaksanut vielä kovinkaan pitkiä matkoja joten kaksostenrattaat oli pakko hankkia. Nyt pikkuveli saanut koossa isonveljen kiinni lähes täysin joten saman kokoiset vaatteet käytössä elikä siis voi taaskaan kierrättää vaan vaatteita hankittava kaksin kappalein. Jalka onnkeis pienempi toistaiseksi niin monot ja luistimet menee veljen vanhat.



Klompsen ja nelosen ikäero 2v8kk: Neljäs on myös poika. Kolmonen oli hidas oppimaan pois vaipoista ja olikin vaipoissa kun kupous syntyi. Oli tosi mustis vauvalle ja taantui vaippatouhuissakin jälleen vauvaksi. Ei myöskään itse pukenut, syönyt yms. Joten oli aika raskast välillä kun tuntui että on kaksi vauvaa joista toinen vielä iso kokoinen. Kolmonen myös todella huono kävelemään joten kaksostenrattaat olleet näilläkin käytössä. Ovat olleet kaksikkein raskain parivaljakko vaikka eniten lapsista heillä ikäeroa. Kuopus on todella vilkas ja omatoiminen joka lisää raskautta kun hän yritää tehdä kaiken itse mutta ei vielä osaa ja sotkua/ongelmia syntyy kun taas vanhempi on todella autettava mikä kirstää taas pinnaa. Paras puoli on etä leikkivät yhdessä mainiostai. Itse asiassa kaikki kolme poikaa leikkivät hyvin yhdessä. Tyttö jo kasvanut poikien touhuista osittain ohi. Silti lapsista on suresti seuraa toisilleen ja tuntuu että eivät kovasti edes kaipaa muita leikkikavereita.