neuvolassa yrittävät tyrkyttää apua

sitä sulle tarjotaan. Se on sinun ja vauvan parhaaksi.

kaikki eivät saa apua vaikka kuinka pyytävät.

Masennus ei oo tsemppaamisen määrästä kiinni. Hyväkin äiti voi masentua ja varsinkin sellainen, joka tsemppaa ihan sikana ja pettyy itseensä (väistämättä, koska kukaan ei ole täydellinen äiti).

ja antaa "lupaa" itselleni olla tässä jamassa. t. ap.

eihän sua voi pakottaa. Mun mielestä suorittajan leima ei ole sen hienompi kuin masennustaan hoitavan leima. Ihan sama annatko luvan psyykellesi vai et, se on mikä on. Lapsesi lopulta kärsii, jos et suostu autettavaksi.

siskon ystävä teki juuri noin, että piilotteli pahaa oloaan ja lopulta kävi niin, että joutui suljetulle osastolle, kun menikin niin huonoon kuntoon. Vaipui siis synntytyksen jälkeiseen psykoosiin, mutta onneksi mies tajusi tilanteen ja toimitti hoitoon.

Meinaatko että masentunut jotenkin leimataan yhteiskunnan hylkiöksi ja epäonnistuneeksi tai jotain muuta?



Ne ajat on kuule kaukana. Olen sairastanut masennuksen jopa kahteen eri kertaan, syönyt lääkkeitä ja käynyt terapiassa ja kuntoutuksessa. Lisäksi olen aivan avoimesti puhunut asiasta "ympäriinsä". En koe että minulla olisi joku leima siitä otsassa. Mulla on itselleni sopivan vilkas seuraelämä, menestyn työssä ja opinnoissa, parisuhde kukoistaa yms. Joku voisi sanoa minua menestyjäksi. Kaikki tämä vaikka olen ollut joskus ongelmissa mielenterveyteni kanssa.