Kuinka helposti olette luovuttaneet yritykset pitkän ystävyyden säilyttämiseksi?

Yli 20-vuotinen ystävyyssuhde on ilmeisesti tullut tiensä päähän. Ystävä on seonnut vuoden sisällä niin pahasti koronasalaliittoihin, että kommunikointi on vaikeaa. Koitan kysellä ihan tavallisia kuulumisia, mutta hän ei enää puhu muusta kuin siitä miten elämä on epäreilua ja hänen oikeuksiaan poljetaan. Hän kannattaa nykyään tiukan äärioikeistolaisia arvoja, seuraa elämäntapa- ja ravintoguruja, uskoo aivan käsittämättömiin teorioihin ilman mitään kritiikkiä jne. Aivan täysi äkkikäännös kaikista hänen entisistä arvoistaan. Samalla hän on tullut minua kohtaan ilkeäksi ja ivalliseksi. Olen ottanut rokotukset kun työskentelen terveydenhoidossa. Ystävä on ilmeisesti katkera siitä että olen päätynyt erilaisiin ratkaisuihin kuin hän itse. Minulla on työpaikka ja harrastuksia ja matkoja.

Kaveri valittaa somessa päivät pitkät kuinka hän ei pääse vanhempainiltaan kun ei ole maskia, ei pääse töihin kun ei ole rokotuksia, ei voi matkustaa kun ei suostu testeihin jne jne. Koko maailma on häntä vastaan. Ja mielestään se on minun vika, kaltaisteni vika. Itseäni ei muiden rokotukset kiinnosta yhtään. Olen koittanut viedä puheita muihin aiheisiin, mutta ystävä kommentoi vain lyhyesti ja sitten aloittaa taas valituksen. Mikään muu politiikka ei kiinnosta myöskään. Päivittelin Ukrainan tilannetta, mutta hän ei kommentoinut asiaa yhtään. Korona vain merkitsee, sotakin vaikuttaa olevan täydellisen merkityksetön asia.

Onko tässä enää mitään toivoa ystävyyden sailyttämiseksi?