Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Voiko tutkijana elää?

Vierailija
26.01.2010 |

Ura risteyskohdassa: voin jatkaa päivätyössäni ja ehkä nousta jonkinlaiseen johtavaan asemaan joskus, työ ihan kivaa, viihdyn kyllä. Toisaalta minulla on mahdollisuus suuntautua akateemiseen maailmaan, ja ajatus on aina kiehtonut minua. Tulot tippuvat tietysti kuin lehmän häntä, mutta olenko suorastaan tyhmä, jos jättäisin työni ja siirtyisin tutkijaksi? Ala sellainen, että todellakin kutsumusta, ei ole mitään miljoonatutkimuksia nokioille...

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

itse olen kovasti siirtymässä tutkimuksesta tavalliseen päivätyöhön. Ihan mielenkiintoista sisnäsä, että ont tullut tuokin maailma nähtyä ja väiteltyäkin niin ei tarvitse haikailla sinne. Mutta helpommalla olis päässyt ja vähemmällä stressilla lapsiperheajankin hoidettua jso olis alunperin suuntautuntut normaaleihin töihin

Vierailija
2/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joudut hakemaan apurahoja ja elämään niiden varassa, niin sanoisin, että aika tiukkaa voi olla. Mutta jos pääset kiinni johonkin yliopistovirkaan, niin onhan niissä säännöllinen palkka. Eihän se varmaan ole hyvä verrattuna yksityisen puolen palkkaan, mutta riittävä kuitenkin.



Tyhjän päälle et varmaan ajatellutkaan lähteä, ilman tietoa palkkauksesta jne. Mutta jos rahoituspuoli on kunnossa ja tutkijan työ tuntuu oikealta, niin siitä vaan!



t. 10v tutkija, sittemmin yrittäjäksi siirtynyt

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

monesta muusta asiasta. Minä hankin suht pienipalkkaisena pidetyllä alalla (olen humanisti, FT, dosentti) tutkijana 5000e kuussa ja teen unelmatyötäni, tutkimusta. Ei paha. Rahoitus pitää hommata itse, mutta ulospäin suuntautuvalle ihmiselle se ei ole paha rasti. Apurahoilla en ole koskaan kitkutellut.

Lisäksi vielä palkkiot koulutuksesta ja konsultoinnista. Mutta ei tämä kauhean yleistä minun alallani ole.

Tsemppiä.

Vierailija
4/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Professorin palkka Suomen yliopistoissa on keskimäärin 4867 euroa kuukaudessa.

monesta muusta asiasta. Minä hankin suht pienipalkkaisena pidetyllä alalla (olen humanisti, FT, dosentti) tutkijana 5000e kuussa ja teen unelmatyötäni, tutkimusta. Ei paha. Rahoitus pitää hommata itse, mutta ulospäin suuntautuvalle ihmiselle se ei ole paha rasti. Apurahoilla en ole koskaan kitkutellut.

Lisäksi vielä palkkiot koulutuksesta ja konsultoinnista. Mutta ei tämä kauhean yleistä minun alallani ole.

Tsemppiä.

Vierailija
5/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei virkoja. Niistäkin on ihan helvetinmoinen kilpailu. Mutta jos siis rahoitus kunnossa ja/tai jaksat epävarmuutta sen suhteen niin mikä ettei. Antoisaahan työ voi olla, jos siitä on kiinnostunut. Varmaan aika alakohtaistakin millaista on olla tutkijana, rahoitus on helpompi kursia kasaan joillan aloilla, toisilla se on yhtä stressiä.

Vierailija
6/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletko jo väitellyt?



Mun alalla ei-väitellyt voi suhteellisen helposti yhdistää sekä tutkijan että palkkatyöläisen uran parhaat puolet. Väitöskirjaa varten saa suhteellisen hyvin rahoitusta, vieläpä pitkissä pätkissä (jopa 2-3 vuotta). Tohtorikoulutettavien rahoitus tulee vieläpä yliopiston kautta kk-palkkana, joten työterveyshuolto, työtilat, yms. järjestyvät kuten kellä tahansa työssä käyvällä. Itsekin saan kuukausipalkkaa, mutta eri yliopistosta kuin missä käytännössä työskentelen (tää on tätä projektien maailman ihmeellisyyttä...). Kahden hallinto- ja työkulttuurin välissä on välillä tasapainottelemista, mutta eipä silti hullumpaa! Palkka on tietysti surkea, n. 1500 e/kk pienempi kuin aiemmassa työssäni. Mutta liikkumatilaakin on enempi: esim. tänään teen töitä kotona ja hoidan samalla sairasta lasta, sen mitä en saa tehtyä menen sitten hoitamaan viikonloppuna.



Toista on sitten väitöskirjan jälkeen:

Silloin alkaa se totinen ja verinen kilpailu vähistä apurahoista ja promilleluokan viroista. Suurin osa tohtoreista päätyy ylikoulutettuina niihin töihin, joihin olisivat päässeet myös maisterina. Tässä vaiheessa kysytään sitä totista kutsumusta!



Itse aion palata väitelleenä n. vuoden kuluttua vanhaan työhöni, johon olin siis pätevä myös maisterina. Pienten lasten ja ison asuntovelan kanssa kutsumus häviää kyllä säännölliselle kuukausipalkalle!



Eli jos et ole vielä väitellyt, niin voisitko jäädä nykyisestä työstäsi virka- /opintovapaalle ja palata sitten väitöksen jälkeen jatkamaan uraasi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkijan nimitykset vähän vaihtelevat.



Omalla kohdallani palkkakuitissa lukee nuorempi tutkija, cvss tohtorikoulutettava (joka on se virallinen nimitys) ja työhuoneen ovessa tutkija.

Naapurihuoneen asukki on väitellyt, hänen nimikkeensä on tutkijatohtori, ja ovenpielessä hänelläkin lukee tutkija.



Mutta joo, usein "oikeina" ammattitutkijoina pidetään vain jo väitelleitä, vaikka kuukausipalkalla voi tehdä tutkimusta väitöskirjaakin varten jopa 4 vuotta...

Vierailija
8/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä professorien keskipalkka tähän liittyy? En ole professori eikä kauhesti se homma kiinnostakaan.Joskus olen sijaisuuksia tehnyt eikä herkkua ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
26.01.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko työsi sittenkin enemmän yrittäjän työtä - luento- ja konsultointikeikkoineen ?

Ihan puhtaasta tutkijan työstä ei nimittäin tuollaisia palkkoja saa. Tutkijatohtorin palkka yliopistolla on kolmisen tonnia. Ja ihan oikeilla tutkijoilla ei ole aikaa mihinkään yritystoimintaan vaan sitä tutkimusta harrastetaan 24/7 - äitiyslomat max. 6kk etc.

Mitä professorien keskipalkka tähän liittyy? En ole professori eikä kauhesti se homma kiinnostakaan.Joskus olen sijaisuuksia tehnyt eikä herkkua ollut.