Pelkään niin paljon synnytystä, että haluan sektion.

Pelko on yksi luonnollisimmista tuntemuksista. Onneksi synnytyssairaaloissa pelko otetaan tosissaan. Tällä palstalla liikkuu ryhmä aivottomia kanoja, jotka eivät ymmärrä asian vakavuutta, mutta älä siitä välitä.



Saat sektion eli ota rennosti.

ikinä en vapaaehtoisesti suostuis sektioon. Se on suuri ja riski leikkaus. Kivut saa pois alateitsekin. Onkos sua koskaan leikelty? Mua on kaks kertaa alavatsaan ja ei kuule ole mitää pikkujuttuja. Toipumisaika pitkä ja komee arpi. Pelkosi ymmärrän kyllä, mutta pelkäisin enemmän sektioo.

Itse pelkäsin molemmilla päinvastoin sitä, että joudun sektioon. Ajatus siitä, että jostain syystä todetaan sektion välttämättömyys, minut kärrätään leikkaussaliin vaikka en tahdo ja pelkään kuollakseni, vatsani avataan, lapsi kiskotaan ulos, minut kursitaan kasaan (jos en vuoda kuiviin leikkauspöydälle) ja sitten saan kärsiä pitkästä toipumisajasta ja arvesta, oli lähes sietämätön. Onneksi kaikki meni hyvin molemmilla kerroilla.



Eli pelot ne on kullakin, kyllä uskoisin, että nykyään ne otetaan tosissaan.

hätäsektioon ja mulle sanoi kätilö seuraavana päivänä heti että älä jätä lapsentekoa yhteen tämän synnytyskokemuksen takia, saat varmasti sektion toisella kerralla.



En oikein edes ajatellut asiaa, halusimme vain toisen lapsen pienellä ikäerolla ja muutimme Keski-Eurooppaan odottaessani toista lastamme. Raskauden loppuvaiheessa rupesin sitten pelkäämään synnytystä ja mulle lääkärit sanoi, että saan ihan itse päättää haluanko kokeilla alakautta synnytystä vaiko suoraan sektioon. Valitsin sektion, sillä synnytin ulkomailla ja jännitin myös kielen kanssa.



Kolmanteni syntyy pian ja sektiolla.



Joten tsemppiä sulle, uskon että sua kuunnellaan ja pelkosi otetaan tosissaan!

Edellinen synnytys pari vuotta sitten meni täysin pieleen ja sektioon päättyi koko kamaluus. Nyt sain ajan synnytystapa-arvioon kuukauden päähän ja nyt jo pelkään ettei minua kuunnella ja oteta tosissaan. Ennemmin kuolen kuin synnytän alakautta!

En vain pysty synnyttämään enää. Olen aivan varma,että sekoan jos minut pakotetaan! Pelottaa niin paljon etten saa nukuttua ja nään vain painajaisia. Miten ihmeessä voisin varmistaa että saisin sektion.

Pelkään myös sitä sektiota, mutta siitä tunnen selviäväni. Synnytys on vaan niin hirviö mielessä et ei psyyke meinaa kestää.

Mitä jos mut pakotetaan alakautta synnyttämään ja mä sekoan tai kuolen? Kuka siitä kantaa vastuun? Ihan paniikki olo kokoajan...

Olis kiva kuulla kokemuksia vastaavista tilanteista ( siis jos kukaan on yhtä hullu ja pelkuri kun mä)!

Minulle jankutettiin ensimmäisen hätäsektioon päätyneen synnytyksen jälkeen, että kyllä se toinen syntyy alateitse, mitään syytä sektiolle ei ole. No, sektioon päätyi se toinenkin, sillä kertaa kiireelliseen. Molemmissa sikiön syke romahti...



Nyt takana vielä kaksi suunniteltua sektiota, joiden perusteena oli ne kaksi edellistä. Hyvä näin, koska luultavimmin olisin myös itse kuollut jo ensimmäisessä synnytyksessä. Jälkikäteen minulla on todettu vakava sydänvika, joten se olisi saattanut pettää alatiesynnytyksessä...