Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Täytän tänä vuonna 26. Se saa minut surulliseksi mieheksi
14.02.2022 |
Ei vain jotenkin pysty hyväksymään sitä että keski-ikä alkaa olla nurkan takana ja nuoruuden päivät takana päin. Mitähän tässä pitäisi tehdä, että elämä alkaisi tuntumaan elämisen arvoiselta
Kommentit (33)
Varaa kylpyläloma Serbiasta. Voit samalla pohtia syntyjä syviä. Pyydä Tinderistä naisia kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samat setit mutta nuoria me vielä ollaan!
Ne oikeasti nuoret on 15-24 ikäisiä
Minäpä täytän 56, eikä sureta yhtään.
Pitäisikö meidän nelikymppisten lohduttautua jollain, millä, ehdotuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat setit mutta nuoria me vielä ollaan!
Ne oikeasti nuoret on 15-24 ikäisiä
Jos nuoruuteni päättyi jo 24-vuotiaana niin en omasta elämästäni sitä mitenkään huomannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun olin 26-vuotias, olin valmistunut opinnosta, vakituisessa työpaikassa ja ostanut kihlattuni kanssa asunnon. Mitään ei ollut jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko nyt siis kyse iästä vai elämättömästä elämästä?
Rupea treenaamaan, sillä saa aikalisän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Olet vielä nuori
2) Itse olen 27 ja asun edelleen vanhempieni luona enkä näe tarvetta muutta pois ja koen olevani nuori (joten turhaan murehdit)
3) Jos joku väittää, että et ole nuori, niin se on vain katkera sinulle
Kriisistä kriisiin kirjoitti:
Kun olin 26-vuotias, olin valmistunut opinnosta, vakituisessa työpaikassa ja ostanut kihlattuni kanssa asunnon. Mitään ei ollut jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko nyt siis kyse iästä vai elämättömästä elämästä?
Mulla on vain yksi turha tutkinto eikä kumppanista tietoakaan
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on ap 10 vuotta keski-ikään. Aivosi ovat juuri tulleet aikuisiksi mitä ei kyllä millään tahdo huomata. Jotain sulla nyt kuitenkin on päässä vikaa mikäli et ole trolli. Ja se pitää hoitaa kuntoon ennen kuin on mitään toivoa kumppanista.
Vierailija kirjoitti:
Kriisistä kriisiin kirjoitti:
Kun olin 26-vuotias, olin valmistunut opinnosta, vakituisessa työpaikassa ja ostanut kihlattuni kanssa asunnon. Mitään ei ollut jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko nyt siis kyse iästä vai elämättömästä elämästä?
Mulla on vain yksi turha tutkinto eikä kumppanista tietoakaan
Ap
Eikö silloin ongelmana ole elämäntilanne, eikä ikä? Miten olisi työllistävämmän tutkinnon suorittaminen, villi opiskelijaelämä ja ties vaikka sieltä löytyisi kumppanikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet nuori kuin mikä ja keski-ikä on vielä kaukana!
Ala treenaamaan, saat muuta ajateltavaa ja ehkä myös paremman itsetunnon.
T. Nelikymppinen
Henkkoht 30+ oli se millon elämä alko oleen kivaa, nuoruueen ihannointi ja se painostus ja odotukset on kaikki valetta. Sulla kuuluu olla vielä epävarmaa ja vaikeaa, ihminen kasvaa ihan kieroon jos on noin nuorena liian helppoa, oot ihan lapsi vielä, aikaa on kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ap 10 vuotta keski-ikään. Aivosi ovat juuri tulleet aikuisiksi mitä ei kyllä millään tahdo huomata. Jotain sulla nyt kuitenkin on päässä vikaa mikäli et ole trolli. Ja se pitää hoitaa kuntoon ennen kuin on mitään toivoa kumppanista.
Mä sanoisin jopa että 20. Tai vähintään 14, ei kai keski-ikä millään mittarilla ala ennen neljääkymmentä.
Kriisistä kriisiin kirjoitti:
Kun olin 26-vuotias, olin valmistunut opinnosta, vakituisessa työpaikassa ja ostanut kihlattuni kanssa asunnon. Mitään ei ollut jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko nyt siis kyse iästä vai elämättömästä elämästä?
Entä jos ei ole vielä valmis sitoutumaan? Mutta markkina-arvon laskua pelkään...
Kyllä ahdistaisi olla uran alussa tässä hullussa mailmassa, elämä vaan paranee vanhetessa t.54
Täytän tänä vuonna 56.
Kun olin 26, ei todellakaan ollut samoja mahdollisuuksia kuin nyt olisi. Ei ollut kännykkää, ei nettiä.
Siis ei ollut tietoa, ei tiennyt mistä saada tietoa. Kukaan järkevä ei kertonut. Kukaan ei tiennyt. Joskus kirjaston ilmoitustaululla oli jotain.
Niin nyt. Nyt olisi tietoa, olisi rahaakin, mutta on tullut tiettyjä asioita miksi en voi tehdä jotain, esim opiskella ja työskennellä vuosikymmeniä haluamassani ammatissa, matkustaa ym. Asua jossain niin kauan että oppii kieliä.
Niin ja jos ysärillä joutui raiskatuksi, sekä lääkäri että poliisi nauroi, kylläpä olet herkkä. Ja narsistien aiheuttama muu väkivalta, heh, sehän nyt vasta olikin poikien leikkiä! Ja "tosikolle" rikosuhrille naurettiin. Että kyllä ainakin ihmisoikeuksista puhuminen on harpannut valtavasti eteenpäin.
AP et tiedä kuinka onnellinen voit olla. Kun sulla on nuoruus, sulla on kaikki. Pidä huolta terveydestäsi ja muista että kuolema voi tulla koska tahansa. Laita appelsiinista tai muusta siemen multaan ja seuraa miten vihreät kasvit nousee mullasta. Pian on taas kevät.
Vierailija kirjoitti:
Kriisistä kriisiin kirjoitti:
Kun olin 26-vuotias, olin valmistunut opinnosta, vakituisessa työpaikassa ja ostanut kihlattuni kanssa asunnon. Mitään ei ollut jäänyt tekemättä tai kokematta. Onko nyt siis kyse iästä vai elämättömästä elämästä?
Entä jos ei ole vielä valmis sitoutumaan? Mutta markkina-arvon laskua pelkään...
Alle 30-vuotiaana miehenä? Kaikkea sitä saakin lukea.
Vierailija kirjoitti:
Olet nuori kuin mikä ja keski-ikä on vielä kaukana!
Ala treenaamaan, saat muuta ajateltavaa ja ehkä myös paremman itsetunnon.
T. Nelikymppinen
Mitäs iloa treenaamisesta on? Maksaa rahaa, saat kuunnella pt:n vittuilua (jos sellaiseen on varaa) ja salilla pitää asua jos haluaa mitään tuloksia. Ainahan tietysti voi roinata, kuten jokainen bodari tekee, mutta tapan itseni mieluummin huumeilla jos jotain pitää ruveta piikittämään.
Alue: Aihe vapaa
Samat setit mutta nuoria me vielä ollaan!