Mikähän siinä on, etten osaa nauttia matkoista

Sä oot sellainen luonne joka ei kaipaa muiden seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Sä oot sellainen luonne joka ei kaipaa muiden seuraa.

Seura on hyvää ja läheistä, ei johdu heistä. Päinvastoin he ovat se paras osa.

Laskettelukeskuksissa ei viihdy oikeasti kukaan, paitsi lapset.

Mikä siinä lomafiilikseen heittäytymisessä on niin vaikeaa?

Kyllä! Matkojen suunnittelu on ihanaa, mutta sitten todellisuus ei vastaa kuvitelmia. Kauhea stressi ja säätäminen, unettomuus ja koti-ikävä - blääh!

Tiedän mistä puhut. Täällä toinen, joka ei nauti matkustamisesta. Voi sitä onnen hetkeä, kun palaan reissusta kotiin! Inhoan kaikkea säätämistä ja vaivaa mitä matkustaminen tuo tullessaan.

Jaksan olla matkoilla pari päivää ja sitten kiintiö on täynnä. Syynä on ehkä se, että olen ns. perusturvaton ihminen, joka seuraa ympäristöä todella tarkasti ja tekee jatkuvaa, myös tiedostamatonta arviointiprosessia. Kotona kaikki on tuttua ja ennustettavaa, eikä tarvitse olla hälytystilassa. 

Kiitos vertaistuesta muutamalle vastaajalle

Ap

Sehän jo tiedetään, että paras matka on aina kotimatka!

Mä inhoan matkustamista. Nautin kyl hotelleista mutta lentäminen hyi ja pitkät automatkat hyi. Eli tykkään lomailla max tunnin ajomatkan päässä kotoa. Vähän hassua nykyaikana mutta ehkä ilmastolle tekee hyvää.

Aikuistuminen jatkuu ja syvenee aikuisiässäkin. Nuorena kaipasi matkoille, sillä jokainen pienikin irtiotto arjesta avarsi siihenastista maailmankuvaa ja elämänkokemusta lähes vallankumouksellisella tavalla. Iän karttuessa huomaa, että jokseenkin kaikki asiat ovat vain vähäisiä muunnelmia siitä, minkä on nähnyt ja kokenut lähes samassa muodossa jo moneen kertaan.