Huutaako muiden (esi)teinit kaikesta?
Mun 14v tyttö huutaa mulle jos pyydän tulemaan syömään, kysyn miten koulussa/treeneissä/kavereiden kanssa menee tai pyydän tuomaan pyykit koneeseen... ihan sama mitä kysyn tai pyydän niin vastaus on: "JOO JOO" tai "EN TIIÄ". Ei siis edes tiuski vaan huutaa. Pari kertaa olen joutunut kovastikin sanomaan, että lopettaa huutamisen. Inhottavaa tällainen.
Kommentit (12)
Ei mun ainakaan. Meillä arvostetaan toisia ihmisiä.
15v poika huutaa välillä. Ei aina, mutta olen huomannut että erityisesti aamulla tai jos menen "häiritsemään" pelaamista tai kavereiden kanssa olemista. Yritän näitä tilanteita välttää.
Harvoin, mutta välillä minusta on ihan ok huutaa. En loukkaannu siitä.
Tytär täytti just 14 ja jos häntä komentaa tekemään hommiaan, hän korottaa ääntään "joo, joo, ei tarvi aina huutaa!", eli huutaa itse... Muuten menee ihan ok.
Tuollaista se oli meilläkin jossain vaiheessa, mutta se menee aika nopsaan ohi. Ei kannata itse lähteä huutoon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei mun ainakaan. Meillä arvostetaan toisia ihmisiä.
Luonnekysymys.
Mulla on 2 teinipoikaa (14- ja 17-vuotiaat) ja ovat perusluonteeltaan leppoisia. Ei ole ikinä korottanut ääntään kumpikaan vihaisena. Ei paisko ovia, ei haistattele, tekee kotitöitä pyydettäessä ja toinen tekee pyytämättäkin jne.
Tyttäreni (12-v) on temperamentisempi ollut aina. Eloisa luonne. Hän kyllä välillä hermostuu meille vanhemmille. Ei nyt varsinaisesti huuda hänkään tai nimittele mutta näyttää ärtymyksensä kyllä. Protestoi kotitöistä ja inttää vastaan jos on homma mitä hän "ei todellakaan aio tehdä".
Minä olen ollut aina räiskyvä luonne ja olen kyllä teininä ollut aika kamala. Protestoin äänekkäästi jne. Olen kunnioittanut silti muita ihmisiä mutta vanhemmilleni olen kapinoinut. Mieheni taas on tasainen eikä kuulemma teininäkään kapinoinut tai kiukutellut.
Mutta voihan olla että sinä olet vaan niin hyvä kasvattaja että kaikki on sen ansiota 😁
Ap! Kestämistä vaan vaaditaan sinulta ja pitkää pinnaa. Tyttäresi uskaltaa olla oma itsensä seurassasi, niin hyvinä kuin huonoina hetkinä. Toki voi sanoa että koittaa hillitä itseään että käytöksensä ei tunnu sinusta kivalta ja pahoitat mielesi sellaisesta.
Tuo on kuitenkin merkki, että nuori kaipaa rauhaa ja tilaa, ja vanhemman pitäisi ottaa etäisyyttä. Normaalia siis. Itsenäistyminen on alkanut.
Mitä roskaa te puhutte? Minulle ei kukaan huuda! Olen äiti ja huolehdin heistä, siitä hyvästä minua ei kohdella kuin kynnysmattoa! Kenelle minä saan huutaa? Pomolle, työkaverille, naapurille? En tietenkään, ja tämän opetan lapsillenikin. Ottakaa järki käteen ja lapsianne niskasta kiinni!
Vierailija kirjoitti:
Tuo on kuitenkin merkki, että nuori kaipaa rauhaa ja tilaa, ja vanhemman pitäisi ottaa etäisyyttä. Normaalia siis. Itsenäistyminen on alkanut.
Vai niin? Lässyn lässyn!
Visio epäonnistuneesta kasvatuksesta olisi: Nuori kun kaipaa rauhaa ja tilaa, saattaapa olla just se hetki kun yleensä on mun tekemä ruoka hellalla! Ei ole sitten ruokaa eikä minuakaan (joten rauhaa ja tilaa on) koska olen mennyt omaan huoneeseeni, ja jos nuori aukaisee sen oven, huudan hänen tavallaan: ”Vi..u eiks täällä saa hetkeekään olla rauhassa saa..na?”. Ja etäisyys?? Joo sitä saavat, onnettomat ajokortittomat, kun luvatulle jokavikkoiselle bändiharkoille mua ja autoani ei olekaan käytössä! Koska olenkin muualla. Ja miksi en kerro sitä etukäteen? No eivät nekään!
Älkää täällä puhuko roskaa lasten kasvatuksesta viisaimmille! Jo pelkkä se, että puhutte nuorten huudoista kertoo, että varhaislapsuudesta asti olette itse tehneet asiat AIVAN väärin! Normaali rakkaudella ja rajoilla kasvatettu teini EI HUUDA vanhemmilleen!
Minulla 3 tyttöä ja 1 poika. 2 heistä jo kasvaneet aikuisiksi ja kotoa muuttaneet. Ikinä eivät minulle huutaneet. Mutta nyt tämä nuorimmainen tytöistä 13v. On juuri tuollainen huutaja. Pienestäkin asiasta huutaa takaisin. Välillä kommentoin takaisin, että rauhoitu ja laske 10. Hänellä on vahva luonne, ollut jo lapsesta. Ja kaikilla kolmella ollut sama kasvatus, siitä se ei ole kiinni.
Poika näyttää olevan taas rauhallisempi, saa nähdä kun tulee teini-ikään.
Vierailija kirjoitti:
…Mutta nyt tämä nuorimmainen tytöistä 13v. On juuri tuollainen huutaja. Pienestäkin asiasta huutaa takaisin. Välillä kommentoin takaisin, että rauhoitu ja laske 10. Hänellä on vahva luonne, ollut jo lapsesta. Ja kaikilla kolmella ollut sama kasvatus, siitä se ei ole kiinni.
Poika näyttää olevan taas rauhallisempi, saa nähdä kun tulee teini-ikään.
Vahva luonne? Eikö niillä rauhallisimmalla siis ole vahvaa luonnetta vain siksi kun eivät huuda? Joo, jatka vain selityksiäni sen kauhukakaran puolesta niin hyvin menee ja varmaan muut lapset ovat samaa mieltä kanssasi että olet ollut tasapuolinen!!!
Kyllä. Itsekin huusin vähän teininä ja olisi helpottanut jos olisi saanut huutaa enemmän. Silloin on tuska ja ahdistus sisällä.