MITEN pitää kodin tavaramäärä aisoissa?

mikä saa ostamaan kaikkea turhaa (jos siis tuo ylimääräinen roina on turhaa) - halpa hinta, varautuminen tulevaan tms. Tai jos tuo kaikki tavara on tarpeellista, pitää varmaan hankkia lisää säilytystilaa tai miettiä, miten muuten kuin ostamalla voi käyttää tarvitsemiaan tavaroita - voisiko jotain omistaa yhdessä jonkun toisen kanssa, voiko jotain harvoin käytettävää asiaa vuokrata tms. Itse voi auttaa toisia hallitsemaan kodin kaaosta ostamalla vain kuluvia lahjoja, kuten herkkuja, juomaa, ruokaa tms. eikä turhaa tavaraa, ellei tiedä, että sille on tosiaan tarvetta.





VAikeaa tuo tavarakaaoksen hallinta totta tosiaan on!

Yritä olla ostamatta lisää tavaraa eli mieti oikeasti ensi kerralla kun ostat jotain tavaraa että tarviitko sen!

Käy kirpputorilla myymässä.tai vie keräyspisteeseen tarpeettomat vaatteet ym.

Mä katson lastenvaatteet läpi ehkä parin kk välein ja koko ajan tuntuu jäävän vaatteita pieneksi.kerään pienet vaatteet omaan paikkaansa ja meen myymään ne sit kirppikselle.Ehkä sun kantsis käydä tavarat läpi useammin kun kerran vuodessa.Mulla tulee silmäiltyä kaikkea "koko ajan " :)

Lehdet käyt läpi useammin, mieluummin viikottain tai vähintään kerran kuussa. Ja tosiaa kontrolli päälle osteluissa, kuten edellinenkin ehdotti.

Ei pelkästään ilmeisen turhasta tavarasta, sillä usein se tarpeellinenkin tavara täyttää kaikki paikat. Pitäisi varmaan miettiä, mikä itselle (ja perheelle) on sitä olennaisinta ja pystyä luopumaan muusta. Itse luovuin juuri viherkasveista, jotta tilaa tulisi lisää ja jotta ei olisi niin paljon huolehdittavaa. Tuo tosin on aika pieni luopumiskohde kuitenkin, pitäisi osata luopua jostain muustakin - se on vaan hemmetin vaikeaa.



No, pyyhkeitä ja pussilakanoita meillä onkin sopiva määrä, vain muutama per henkilö. Kun nuo kuluvat, ostan sitten uudet. Turha varastoida kotona pinokaupalla liinavaatteita, kun kauppoja on lähellä.

eli kerran kuukaudessa. Kerran vuodessa katsastan ne pidempiaikaiseen säilytykseen päätyneet yksilöt.



Oma ongelma on pikemminkin luopumisen vaikeus kuin yletön tavaran hamstraus, keksin kaikelle "hei mutta tätähän voi vielä tarvita jos"-käyttöä :P Toki joskus tulee tehtyä virhe-ostoksiakin, esim. viimeisin oli housut jotka istuivat kyllä hyvin mutta olivat pidemmässä käytössä kuitenkin epämukavat.



Miten osaisisn luopua tavarasta paremmin=nopeammin?

meillä nimittäin niin ihanat isovanhemmat (molemmin puolin) että aina tuodaan jotain tuliaisia. Ainakin kerran viikossa käyvät.



Anoppi on kaikista pahin nytkin oli käynyt ikeassa ja ostanut sieltä sellaisen suuren ostoskassi ja toi sen sitten meille. Sillä on kuulema niin hyvä kantaa polttopuita.. jaa no meillä oli kyllä jo ihan puukori siihen tarkoitukseen.. siihen anoppi totesi että nyt saatte sitten kannettua kerralla enemmän.



Jokin aika sitten toi ikeasta sellasen ihme hökötyksen johon voi laittaa tyhjät kaupan muovipussit säilytykseen roskapussikäyttöä varten..



Ja toisella kertaa oli ostanut (taas ikeasta) kattilankansitelineen. On niin kätevä.. pyöri sitten itsekkin meidän keittiössä ja ihmetteli kun ei ole oikein paikkaa sille.. jätti sen meille kuitenkin.



Lapsille anoppii tuo aina pahvilaatikoita askarteluihin ja kaikkiea muuta krääsää..

Pitäisi olla huonompi mielikuvitus, eikä keksiä mahdollisia tulevia käyttötarpeita tai tuunausmahdolloisuuksia. Askartelumateriaalien hamstraus on ihan oma lukunsa...ei pitäisi harrastaa mitään muuta kuin jotain aineetonta.

ei pitäisi harrastaa mitään muuta kuin jotain aineetonta.

Meillä toimitaan juuri niin: kaksi tavaraa ulos yhden uuden tieltä. Luulisi että tavarat jossain vaiheessa sillä konstilla loppuisivat, mutta niin ei käy, mikä onkin yksi maailman suurimmista mysteereistä... Mutta sillä konstilla tavarapaljous pysyy edes jotenkin hallussa.



Suuremmat "poistopäivät" meillä pidetään aina joulukuussa: kuun jokaisena päivänä oitää päästä eroon ainakin yhdestä tavarasta, vaikkei mitään tulisikaan juuri samantien tilalle, joulupukkihan tuo aina jotain taas tilalle, vaikkei pyytäisikäänn...

Harmi vaan, että lapsi usein kiintyy samantien mummin tuomaan krääsään. Pistelen niitä pikkuhiljaa jonnekin jemmaan, josta sitten lahjoitan ne kirppikselle, jos lapsi ei enää muista niitä. Meillä on vaatehuoneessa laatikko, johon kerään jatkuvasti poislähtevää tavaraa.



Yritän myös kovasti olla hankkimatta mitään turhaa...vaihtelevalla menestyksellä.

tavaraa, heitä sama määrä (tai vähän enemmän) jotain vanhaa pois.

joihin voi aina heittää "kirppiskamoja". Sitten on 1 laatikko johon heitän tarviinkohan vielä kamppeita. Näitä ovat esimerkiksi lasten pieneksi jääneet vaatteet, joista en ole juuri sillä hetkellä varma säilytänkö niitä seuraavalle vai en.



Käyn sitten muutaman viikon välein läpi (kun olen pirteä) nuo laatikot ja päätän mitkä jaksan ja viitsin laittaa huutonettiin ja mitkä voi lahjoittaa suoraan pois. Lisäksi en koskaan osta kaupasta tavaraa mille en keksi kotona säilytyspaikkaa. Ostan siksi esim. samojen sarjojen leluja (jotta voivat olla samassa laatikossa) tai perusleluja /esim. pikkuauatot, barbit ). Mitään mäkkärin kylkiäisiä en koskaan ota kotiin. Toimii hyvin.



Vaatteet, joita en ole pitänyt päälläni kahteen vuoteen lentää kierrtykseen.

jouluna oli paha kun piti viedä n 150 juttua kirpparille. 3 krt vuodessa on varattu itsepalvelukirppis ja tavarat jotka eivät mene kaupaksi, jätän sinne. Menevät hyväntekeväisyyteen. Eipä tule juuri mitään ostettua. Jos ostan itselleni jotain, mietin yön olo. En muista milloin olisin viimeksi ostanut itselleni mitään. Poikakin sai synttärilahjaksi 1 paketin, jouluna 3 meiltä. Kaikki oli toivottuja ja näyttää tyytyväiseltä.

Kannattaa miettiä tosiaan paljonko ihminen tarvitsee. Pärjäisikö ihminen vaikka kaksilla farkuilla? Entä montako villapaitaa tarvitsee?



Jos esimerkiksi pesee kerran viikossa pyykit, niin 8-10 sukkaparilla pärjää jo erittäin hyvin.



Jos tavaralle ei ole paikkaa, niin sitä ei kannata ostaa.



Jos tavaraa ei ole vuoteen käytetty, niin sitä ei tarvita.

VAikka kaupat pursuavat tavaraa, mistä tarpeen tullen voisi ostaa mitä haluaa, kaikkea pitää saada itselle säilöön pahan päivän varalle.



Jostain syystä kaikki tyhjä tila pitää täyttää tavaralla. Anoppi ainakin näyttää ajattelevan, että jos jossain on tyhjä kohta, viittaa se köyhyyteen - parempi täyttää sekin halvalla krääsällä. Ettei elettäisi puutteessa!



Ehkä meihin on iskostettu, että pitää olla kaikkea ja paljon, tai elämä on turvatonta? Ei ole mistä ottaa, kun tarvitsee?

Jossain määrin onkin ihan fiksua pitää "varastoja", mutta usein se näyttää aiheuttavan enemmän stressiä ja ahdistusta kuin vähentävän sitä.

itsellä esim. muutamia juhlavaatteita, joita en välttämättä käytä joka vuosi, mutta sitten jonain vuonna kolmekin kertaa. Sen verran ajattomia mallejakin ovat että eivät näytä vanhanaikaisilta.

Sama juttu esim. ison matkalaukun kanssa, me ei nimittäin matkailla kuin joka toinen tai kolmas vuosi ulkomailla.

Eli itse kyllä säästäisin niitä harvemmin käytettäviäkin - kunhan olen varma että niitä vielä käytän.

Jos tavaraa ei ole vuoteen käytetty, niin sitä ei tarvita.