Lue keskustelun säännöt.
Emme aio kutsua lapsen kummeja lapsen 2v synttäreille. Syy:
08.02.2022 |
He ovat yksipuolisesti osallistuneet meidän perhejuhliimme.
Ovat käyneet meillä viimeksi kutsuttuna vuosi sitten
Eivät koskaan vastakutsu meitä tai kutsu kummilastaan leikkimään
Kysyttäessä viimeisen vuoden aikana saako kummilapsi tulla leikkimään, eivät ole vastanneet mitään
Kutsuttaessa heitä kylään syksyllä ja uutena vuotena eivät tule eivätkä edes vastaa kutsuun
Koemme että ei ole enää mitään yhteistä tälläisten ihmisten kanssa. Mitä he lapsen juhlassa tekevät kun lapsi ei vuoden aikana kelpaa kertaakaan heille kylään eivätkä tule meille tai edes vastaa?
Miten itse toimisit? Aiheuttavat meille pahaa mieltä
Kommentit (51)
Siis haluat lapsellesi maksuttoman hoitajan? kerroithan tämän, kun pyysit kummiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käsityksenne kummiudesta eroavat. Heidän mielestään yhteyksissä ei tarvitse olla.
Älä kutsu, asia selvä. Ainoa, jolla on paha mieli, olet sinä. 2v ei kummia kaipaa eikä ne kummit sitä lasta. Helpottuvat, kun ei ole pakkojuhlimista tuntemattoman lapsen takia.
ei haittaa, ei menee rahaa olenkaan lahjaan
Ette varmaan olleet kovin läheisiä ennen lapsen syntymääkään?
En varmaan kutsuisi juhliin. Jos kummit oma-aloitteisesti ottavat puheeksi lapsen syntymäpäivän, lupaisin toki keittää kahvit jos haluavat tulla käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko siis lapseton pariskunta ja oletat, että kutsuvat lapsen säännöllisesti luokseen ”leikkimään”? Minulla on 3 kummilasta (ja omiakin lapsia), mutta en ole koskaan kutsunut heitä luokseni leikkimään. Yksi on jo aikuinen ja hyvissä väleissä ollaan siitä huolimatta.
Unohtakaa koko kummijuttu. Kuinka moni muistaa/tietää miksi sellainen aikanaan on keksitty.
Tänä päivänä kummius on vähän kuin joku arvonimi, olla kummitäti tai -setä.
Kummeja valittaessa kannattaa pysyä sukulaisissa, eikä sen hetkisissä kavereissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko lapsella muita kummeja? Oma kummi on lapselle yleensä kiva asia, jos heille syntyy toimiva suhde.
Alle 2-vuotias voi olla aika pieni lähetettäväksi leikkimään ilman vanhempaansa suht tuntemattomien aikuisten luo.
Halusivatko kummeiksi vai suostuivatko, koska eivät kehdanneet kieltäytyä (pienen painostuksen alla)?
Jos nyt vielä kerran kokeilisit kutsua.
Millä perusteella valitsit kummit? Jos he eivät ole ennestään läheisiä, ei kummius heistä sellaisia tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et käytä pistettä lauseiden lopussa?
Yhyynyyyyh..... byää..... jos sä et, ni en mäkään....
En minä laske kuka kutsuu ketäkin minnekin. Kutsutaan, jos halutaan. Toisilla voi olla isompi lähipiiri tai vaan erilaiset periaatteet tai tavat. Turha kaikesta on loukkaantua, draamaqueen.
Jos haluat osoittaa mieltäs, tee se edes tavalla, jonka toinen ymmärtää. Muuten menee hyvä kiukku ja kauna täysin hukkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän lapsemme ovat siviilirekisterissä. Itse sitten aikanaan päättävät, mitä tekevät tai ovat tekemättä.
Monet haluavat kummien osallistuvan kummilapsensa elämään myös rahallisesti..
Tai jos ne pelkää koronaa. Itse en tavannut isoveljeäni koko pahimman pandemia-ajan aikana. Nuoriterve mies kuitenkin (35 v), mutta silti pelkää koronaa kauheasti.
Kuopus syntyi 2020 vuoden alussa ja nyt 2021 jouluna velikin näki hänet ekan kerran vilaukselta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kummit silti kuuluu kutsua lapsen synttäreille.
2v on vielä tosi pieni. Kaikki ihmiset ei niin tykkää eikä osaa olla pienten lasten kanssa. Hyvä kummi voi olla vähän isommalle lapselle. Ei nyt kannata tehdä asiasta numeroa vaikka eivät suorita kummiutta täydellisesti.
Kummius on sitä, että on mukana lapsen elämässä, muurenkin kun lahja-automaattina jouluna ja syntymäpäivinä. Aiemmin olivat vanhempien sijaiset, jos vanhemmille tapahtui jotain. Nykyisin toki rooli toisenmoinen, mutta kaikilla lapsilla ei ole tätejä tai setiä, heille kummit ovat tärkeitä. Etenkin jos ovat sellaisia ihmisiä, jotka oikeasti viettävät aikaa lapsen kanssa. Itse muistan vieläkin jo edesmenneitä kummejani suurella lämmöllä, sain viettää tavallista aikaa heidän kanssa mökeillä, retkillä jne. Ja vielä aikuinena soiteltiin ja kyläiltiin usein.
Tiedä ystäväperheitä, joissa lapset kovin murheellisia, kun yhden kummit eivät pidä mitään yhteyttä,toisen ottavat mukaan ja muistavat. Ei kannata aliarvioida sitä miten lapsi kokee oman kumminsa merkityksen.
Siskoni pyysi tyttärelleen uuden kummin, kun entinen kylläkin menehtyi ennenaikaisesti, tästä tytär ilahttui kuitenkin kovasti.
Joten: etsi uudet kummit.
Selvennykseksi:
Eivät ole olleet lahja-automaattina. Päinvastoin, mm jouluna kummilapsi laittoi heillepäin lahjan… Aiemmin lapsi muistanut heitä mm samppanja-pullolla.
Tulevat innoissaan meidän perheen juhliin, mutta meitä eivät kutsu mihinkään.
Kun lopetettiin kutsuminen, on kulunut vuosi niin etteivät ole yhteyksissä tai kutsuneet. HE ovat viimeksi olleet meillä kylässä, meidän juhlissa. HE eivät pyydä lasta heille leikkimään tai jos itse kysyy onnistuuko leikkitreffit yms niin ei koskaan onnistu.
Ei tule itselle vaikutelmaa eikä tunnetta molemminpuolisesta ystävyydestä. Koemme käytöksensä tosi moukkana ja raskaana. Onneksi lapsella on sukulaiskummit, jotka luonnollisesti kutsutaan.
Kutsumme vain sellaisia, jotka ovat myös meihin päin yhteyksissä. Emme jaksa yksipuolista yhteydenpitoa!
Ap
Vierailija kirjoitti:
2v on vielä tosi pieni. Kaikki ihmiset ei niin tykkää eikä osaa olla pienten lasten kanssa. Hyvä kummi voi olla vähän isommalle lapselle. Ei nyt kannata tehdä asiasta numeroa vaikka eivät suorita kummiutta täydellisesti.
Joo, kaksivuotias on tosi pieni, ja jo nyt heillä menee päin helvettiä kummius! Kukaan ei ole mitään suorittamista vailla, mutta onpa vähän outoa tuo syksy ja uusi vuosi, jolloin eivät edes vastaa että kiitos kutsusta kummilapsen luo, mutta emme pääse.
Mietimme miten perseelleen se mahtaa mennä kun lapsi on 4-5 vuotta, eikä edes tunne heitä. Onneksi on muita kaveriperheitä jotka ovat viimeisen vuoden aikana käyneet leikkimässä.
Ap
Juuri tuon takia otettiin kummeiksi vain lähisukulaiset ettei kukaan joudu velvoitteesta olemaan tekemisissä. Ei tule kenellekään sitten pahaa mieltä.
Itse varmaan kysyisin suoraan, onko jotain joka estää olemasta yhteyksissä ja miten haluavat jatkossa toimia kummin/kummilapsen kesken. Ja kunniottaisin sitten tätä. Kummiuden voi myös perua ja lapsella voi olla ympärillä muitakin turvallisia aikuisia kuin kummit. Ei voi tietää, mitä taustalla on. Jos vastakaikua ei tule, niin antaisin kummien olla itse yhteydessä jos haluavat, mutta en itse enää aktiivisesti yrittäisi.