Lapselle A-kieleksi joku muu kuin englanti? Kokemuksia!?

Meillä on.



Sitäpaitsi voihan sitä itsekin käydä kielellistä lahjakkuutta mittaavassa kokeessa.



Saksa on helppo kieli. Säntillinen ja sitä kuitenkin kuulee jonkin verran telkkarista ja maa on lähellä käydä matkoilla.

Meillä on.

Sitäpaitsi voihan sitä itsekin käydä kielellistä lahjakkuutta mittaavassa kokeessa.

Saksa on helppo kieli. Säntillinen ja sitä kuitenkin kuulee jonkin verran telkkarista ja maa on lähellä käydä matkoilla.

Pikemminkin sanottiin, että ryhmää ei perusteta jos on alle 15 (?) hakijaa. Eli sain käsityksen, että kaikki halukkaat pääsee. Täytyy kyllä tarkistaa tuo asia opettajalta.

Sitten ei varmaankaan ole. Helsingissä kaikki kielipainotukset on suosittuja ja niihin on kova tunku.



Siinä mielessä teillä tietty huono juttu, että nyt siellä ei sitten ole mitään takeita tasosta.

Mutta eihän sitä ole sitten siinä englannissakaan.



2

varaa paljon vähemmän, sillä pitkän saksan opetusta harvemmilla kouluilla. Lisäksi tunnit saattavat olla huonommilla paikoilla, koska yksi saksan opettaja opettaa monessa koulussa ja tuntien sijoittelu sitten sen mukainen.

jos A-kielenä joku muu? Vai onko sitä pakko aloittaa koulussa ollenkaan?



Kyselee tietämätön

Ns. kielikouluissa Helsingissä näyttää alkavan yleensä 5. luokalla.



Tai sitten voi ottaa ylimääräisenä tms.



2

että tarjolla on vain kyseiset vaihtoehdot.



Ottaisin englannin A-kieleksi noista, mutta mikäli ruotsi olisi tarjolla, valitsisin sen. Englantia tulee joka tuutista niin paljon, että sen oppii hyvin myöhemminkin, muut kielet tarvitsevät ehkä enemmän sitä muodollista opetusta.

Itse olen aloittanut a-kielenä venäjän aikoinaan ja sitten 5. luokalta englannin. Voinen sanoa, että ihan kipeä urakka!!! Tietty venäjä on vaikeampaa kuin saksa. Mutta oli aikamoista lukea tosi vaikeaa a-kieltä ja päälle vielä englantia.



Ja sitten on se puoli, että jos tulee esim koulunvaihto kyseeseen jossain vaiheessa muuton tms takia, siellä uudessa koulussa 5. luokalta englannin aloittanut on samalla viivalla a-kielenä englantia lukevien kanssa => hankalaa. Itse jouduin vaihtaan koulua 8.luokalla ja olin yhtäkkiä samassa luokassa a-enkkulaisten kanssa. Olin tosi vaikeuksissa kokeiden yms kanssa.



Mutta miettikää...

plus että siihen ei juuri saa tukea televisiosta yms.



Helsingissä ei ole ongelma, vaikka muuttaisikin, muualla tietty tulee ongelmia.



Ja kielellisesti lahjakkaalle ei ole vaikeaa kiriä, mutta jos on perusoppilas, tuo on takuulla vaikeaa.

Ja taytyy sanoa etten olisi sita oppinut muuten, sen verran aktiivista opiskelua se ainakin minulta vaati, vaikka olenkin "lahjakas" etenkin juuri kielissa. ;-) Toisaalta englannin opin ihan "osmoosin" kautta, katsomalla telkkaria, lukemalla kirjoja jne. Talla "osmoosin kautta" opitulla englannilla lahdin sitten vaihto-oppilaaksikin, ja parjasin mainiosti. Saksasta on ollut minulle hyotya, esim. tyossani, ja meninpa sitten naimisiinkin saksalaisen kanssa, mutta se on jo toinen tarina... ;-) Eli jos minulla olisi nuo vaihtoehdot, ehdottomasti laittaisin lapsen lukemaan saksaa, ei englantia.

En tosin tiedä missä päin asuttu ja millainen kouluvalikoima siellä, mutta monesti on ongelmia ryhmien kanssa. Ala-asteen jälkeen voi olla, että ei tule pitkän saksan ryhmää yläasteelle ja lapsesi joutuu kahden vuoden englannin lukemisen jälkeen (jos siis ottaa englannin 5. luokalla) samaan ryhmään 4 vuotta lukeneiden kanssa. Voi olla aika iso juttu. Lisäksi ei saksakaan nyt niin helppo kieli ole. Alkuun on, mutta vaikeutuu koko ajan ja tulee kaiken maailman datiivit ja akkusatiivit ym.



Lapsesta ei myöskään välttämättä voi sanoa onko kielellisesti lahjakas vai ei. Lisäksi tulee 7- luokalla vielä ruotsi niin on se aika urakka kolmea kieltä takoa läpi.



Englannin ja saksan hyödyllisyyttä ei voi edes verrata toisiinsa. Englanti on aidosti maailmankieli, kun taas saksa on hyödyllinen lähinnä Keski-Euroopassa. Lisäksi minua vähän ärsyttää nämä kielen opiskelun vähättelyt "no mutta englanninhan oppii ihan kuka vaan ja ihan helposti". Ei tosiaan opi. On ihan riippuvaista henkilöstä.



Minä siis valitsisin englannin ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, näin siis aikaa opetella kunnolla ja pitkäjänteisesti kieli, jota tarvitsee "kaikkialla". Jos lapsella riittää kiinnostusta kieliin ja sujuu niin aloittaisin 5. luokalla sitten vapaaehtoisen saksan tai muun kielen.

että aloitin englannin siellä vasta, muut olivat lukeneet 3. luokalta. Tilanne tasoittui parissa kuukaudessa.



Lukiossa vaihdoin keskipitkän venäjän ranskaan ja sama juttu, ei vaatinut mitään mahdottomia.



Kieli-ihmiselle tämä ei ole ongelma, eikä minusta kolmen kielen "tahkoaminen" ole kamalaa. Meidän ns. kielikoulussa voi tahkota kuusi kieltä.



Englannin oppii perustasoiseksi jo telkkarissa. Lyhyellä saksalla/ranskalla ei tee muuta kuin matkailee turistireissuja.

Lisäksi etukäteen ei voi tietää millainen on lapsen kielenoppimiskyky. Tervemenoa vaan kouluihin tutustumaan, mutta siellä on oikeasti oppilaita, joilta ei kielet noin vain suju, vaikka katsovatkin telkkaria. Siis tämä on taas tätä samaa vähättelyä, että kuvitellaan, että kielet opitaan noin vain. Miksiköhän sitten minunkaan vanhemmat sukulaiseni, jotka ovat Kauniita ja rohkeita ja muita englanninkielisiä hömppäsarjoja seuranneet säännöllisesti 30 vuotta eivät puhu ollenkaan englantia jos sen kuulemma oppii noin vain telkkarista.

muuhun pitkään kieleen kuin englanti jo kolmosella, niin on myös varmaan mahdollista ottaa se toinen pitkä kieli vasta vitosella (tai nelosella, kuten joillakin paikkakunnilla). Silloin voisi olla fiksua aloittaa kolmosella sillä englannilla (joka nyt kuitenkin on tärkeä kieli osata nykymaailmassa) ja sitten, JOS näyttää siltä, että lapsella on kielen opiskelu helppoa ja lapsi itse haluaa, ottaa toiseksi A-kieleksi se saksa vitosella(nelosella).



Jos nimittäin lapselle kielen opiskelu on hankalaa ja nyt aloittaa saksalla, niin sitten kyllä vitosella harmittaa, kun englanti on kuitenkin "pakko" aloittaa, sillä sehän on oikeasti nykyisin se yleimaailmallinen kieli, jota on syytä osata. Jos lapsi aloittaa englannilla eikä kielen opiskelu oikein suju, voi sitten vitosella jättää ottamatta ylimääräisen kielen.



Meidän paikkakunnalla ei A1-kielenä tarjota muuta kuin englantia, mutta sitten A2-kieli alkaa jo nelosella. Oma poikani aloitti juuri tänä syksynä nelosella A2-saksan. Se teettää aika paljon töitä, ja tässä alkuvaiheessa tuntuu että englanti vähän sekoittaa. Onneksi poika kuitenkin tykkää. Onhan saksa suht helppo kieli, mutta kyllä englanti on selvästi helpompi, tuleehan sitä joka tuutista.

englannin 7. luokalla ja saksan 8.luokalla (80-luvulla ei ollut A2-kieltä ainakaan meillä). Kyllä kannatti, sillä ruotsi on todella helppo kieli aloittajalle ja englannin oppi yläasteella ja lukiossa vallan mainiosti. Näin ainakin minulla, mutta mulle kielet on aina olleet helppoja oppia.

ainakaan meidän paikkakunnalla. Täällä taataan varmuudella vain se, että jos otat jonkin muun kuin englannin A1-kieleksi, niin neljännellä saat ottaa englannin A2-kieleksi. Mutta jos otat englannin A1-kieleksi, niin A2-kielen ryhmä perustetaan vain, jos on riittävä määrä oppilaita. Esikoinen halusi valita saksan kolmannella ja uudestaan neljännellä, mutta kummallakaan kerralla ryhmää ei saatu perustettua. Englannilla siis mennään.

ehkä se oppimiskyky on vanhemmilla ihmisillä erilainen.



Sisareni ei ole koskaan edes opiskellut englantia. Puhuu ja käyttää sitä sujuvasti.



Ja tietenkään kieliohjelmaa ei pidä valita lapselle, jolla ei minkäänlaisia lahjoja ole.



Mutta luulisi että vanhemmalla jo tokalla luokalla olisi tästä jo käsitys.

Lisäksi etukäteen ei voi tietää millainen on lapsen kielenoppimiskyky. Tervemenoa vaan kouluihin tutustumaan, mutta siellä on oikeasti oppilaita, joilta ei kielet noin vain suju, vaikka katsovatkin telkkaria. Siis tämä on taas tätä samaa vähättelyä, että kuvitellaan, että kielet opitaan noin vain. Miksiköhän sitten minunkaan vanhemmat sukulaiseni, jotka ovat Kauniita ja rohkeita ja muita englanninkielisiä hömppäsarjoja seuranneet säännöllisesti 30 vuotta eivät puhu ollenkaan englantia jos sen kuulemma oppii noin vain telkkarista.

samalla tavalla kuin pieni lapsi? Eli se, että vanhemmat sukulaiset eivät opi telkkarista kieliä, ei kerro muusta kuin heidän iästään.

Totta kai jos lapsella on muutenkin oppimisvaikeuksia ja erityisesti kielellisiä sellaisia, kannattaa varmasti valita pelkkä englanti. Mutta tosiaan, tämä on sellainen asia mikä on jo tuossa tokaluokalla varmasti tullut jotenkin ilmi. Jos taas lapsella on lahjoja niin varmasti kannattaa tehdä hänestä hiukan "kilpailukykyisempi" työmarkkinoilla tarjoamalla hänelle useampi kieli (ja se onnistuu parhaiten aloittamalla muulla kuin englannilla); pelkän englannin osaajia on pilvin pimein.