voi, minulla oli koko nuoruus sitä etten nauttinut mistään, enkä haaveillut mistään.

Nyt olen 37 ja elämä paranee koko ajan! Olen oppinut nauttimaan arjesta, lapsista, elämästä, kesästä...Ja osaan haaveilla. Haaveilen omasta pihasta ja siitä, että saan seurata lasteni elämää, kasvua. Ja kun oma mieli on parempi, niin olen alkanut saada uusia kavereitakin. Ihanaa kun tää on tätä!!