Millä peruskoulun päättätodistuksen matematiikan arvosanalla kannattaa vielä valita lukion pitkä matematiikka?

Ei sillä arvosanalla niin paljon väliä vaan sillä kuinka paljon on valmis panostamaan läksyihin lukiossa. Mutta jos kovalla panostuksella sai yläasteella 5-6 niin ei kannata.

Riippuu ihan mitä sen numeron eteen on tehty. Hirveällä vaivalla tehty ysi ennustaa heikompaa pärjäämistä, kuin angstisen murkkuiän aikana tehty seiska.

Jatkan vielä. Läksyihin pitää olla valmis panostamaan. Jos yläkoulussa joutuu jo panostamaan valtavasti, ei lukiossa ehkä aika oikein riitä.

Itse tein matikan läksyjä lukiossa 0,5-3h illassa.

Riippuu siitä, johtuuko huono numero laiskuudesta vai lahjattomuudesta. Jos on sekä lahjaton että laiska, ei kannata edes yrittää 8 huonommalla. 

Meillä 10 oppilaista suurin osa pärjäsi pitkässä matikassa, 9 oppilaista jos alle puolet ja 8 oppilaista muutama harva. Näiden onneksi pystyi vaihtamaan lyhyeen matikkaan.

Numeroa tärkeämpää on se, pystyykö innostumaan numeroista ylipäätään. Pitkä matikka vaatii noin tunnin istumalihaksia päivässä käytännössä koko lukion ajan. Se on pitkä aika, jos ei yhtään kiinnosta.

Kaikilla jos on valmis tekemään töitä. 

Onko kotona joku auttamassa matematiikassa?

Itse olin yläasteella hyvä matikassa 8-9 arvosanoin. Sitten lukiossa en tajunnut uusia asioita ollenkaan ja lopetin kk päästä. EN JAKSANUT PANOSTAA VAPAA-AIKANA.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu ihan mitä sen numeron eteen on tehty. Hirveällä vaivalla tehty ysi ennustaa heikompaa pärjäämistä, kuin angstisen murkkuiän aikana tehty seiska.

En voisi olla enempää samaa mieltä. Omalla kokemuksella siis; angstisena murkkuna suoriuduin peruskoulusta matikasta muistaakseni vitosen tai kutosen keskiarvolla. Tähän sitten pari välivuotta perään, kunnes päädyin hakemaan lukioon. Kävin matikasta kertauskurssin/nollakurssin ja tein sen eteen paljon töitä. Tämän jälkeen tuli se ensimmäinen kurssi, joka on kaikille yhteinen (eli sehän ei ole vielä pitkää tai lyhyttä matikkaa, vaan tämän jälkeen tehdään se valinta kumpaan menee). Tein taas sen eteen paljon töitä...

Ja yhtäkkiä huomasin jatkaneeni pitkässä matikassa. Olin ihan itsekin hämmästynyt. :D Sanoisin, että omalla opiskelumotivaatiolla ja kovalla työllä on merkitystä, mutta omalla kohdalla myös mahtavasta opettajasta oli todella suuri apu. En tiedä olisinko jatkanut pitkän matematiikan parissa, ellei hän olisi osannut opettaa niin hyvin.

8

Ysillä

10

Sain peruskoulusta 10 matikasta heittämällä. Matikka ei kuitenkaan koskaan varsinaisesti kiinnostanut, ja läksyjenkin teko vähän niin ja näin ylipäätään. Vaihdoin keskenkaiken lyhyeen ja siitäkin kirjoitin huonosti.

Lukiossa matematiikan eteen on oltava valmis tekemään töitä. Niitten opetettujen asioiden on syytä pysyä päässä, ei riitä että opettelee päivän asiat joka tunnilla uudestaan ja unohtaa ne heti kun persus nousee penkistä.

Lonkalta heitettynä kasilla.  Ysillä ilman muuta.  Seiskalle voin ennustaa hankaluuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla jos on valmis tekemään töitä. 

Nykyään yleinen harhakäsitys.

Monelle peruskoulun ka 8,5 oppilaalle lukion lyhytkin matikka teettää kovasti töitä ja silti kirjoittaa B:n paperit.

Peruskoulun ysillä matikasta arvosana 6, lukion päättiksessä lyhyestä matikasta se samainen kuutonen. +/-/0. Pitkää matikkaa en olisi missään nimessä valinnut.

En pärjännyt pitkässä matikassa päättötodistuksen numerolla 9. Taisin ehkä neljä kurssia rämpiä ennen kuin ymmärsin vaihtaa lyhyeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla jos on valmis tekemään töitä. 

Nykyään yleinen harhakäsitys.

Monelle peruskoulun ka 8,5 oppilaalle lukion lyhytkin matikka teettää kovasti töitä ja silti kirjoittaa B:n paperit.

Toisen koulun ysi on toisen vitonen. 8,5 keskiarvo ei kerro juuri mitään.

Vitosella voisi lähteä liikkeelle lukion pitkälle matamatiikalle