Väsymys, hormoonit, jotain muuta?

Eletään ruuhkavuosia eli 2,5v lapsi ja 6kk vauva. Taapero käy päiväkodissa ja mieheni on töissä. Olen vauvan kanssa kotona.

Kaikki päivät menee vauvan ja taaperon ehdoilla. Mieheni tulee kotiin ja tekee meille illallisen, hän on loistava kokki, kun minulla taas ei onnistu kaikki niin hyvin. Eli hän kokkaa ja minä siivoan jäljeet.

Jossain vaiheessa iltaa hän rupee pelaamaan, vauva muuttuu levottomaksi, taapero väsyy. Yritän rauhoittaa vauvaa, kävelen olkkarissa, katsotaan peiliä jne. Taapero haluaa läheisyyttä, mutta kun ei saa niin paljon, niin alkaa kiukuttelu. Haluaisin, että hän ottaisi vaan vauvan hetkeksi, niin saisin olla taaperon kanssa vähän yhdessä. Mutta kun hän pelaa, tuntuu kuin mun pyyntö olisi vaan hänen häiritsemiseksi. Joten en pyytää ja yritän saada hommat toimimaan.

Hän ei ole huono isä eikä puoliso. Vauvan syntymän jälkeen hän auttaa todella paljon taaperon kanssa, vie hänet nukkumaan, käyvät leikkipuistossa, saunoamassa, autolla ajamassa. Hän kokkaa, siivotaan asuntoa joko yhdessä tai hän vie lapset kylpyyn, niin saan rauhassa siivota.

Joten sanokaa miksi tunnen itseäni yksinäiseksi?! Onko se hormooneista? Aikuisten puute? Kun kirjoitan, niin mietin itsekin, mikä mun ongelma on. Mutta kuitenkin jotain on.