Jos koskessa on ollut pato noin 500 vuotta, niin eikö pato se tavallaan jo kuulu siihen ympäristöön?
"Vanhankaupunginkosken historiallinen pato halutaan jälleen purkaa"
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
"ITÄHAARAN kunnostaminen ei kuitenkaan poista alueen perusongelmaa: osa kaloista pyrkii kutupaikoille kosken länsipuolta pitkin ja heittäytyvät kuolemaansa patoa vasten."
Eikö tässä voi antaa luonnonvalinnan hoitaa? Tyhmemmät kalat tappavat itsensä heittäytymällä patoon, fiksummat menevät toista reittiä ja pääsevät lisääntymään?
Jonkun pitäisi keksiä miksi kalat yrittävät mennä länsipuolelta.
Vähän niin kuin se autistinen nainen joka kehitti niitä kulkuväyliä lehmille. Lehmät pelkäävät milloin mitäkin mutta tämä nainenpa ymmärsi tämän.
Olisko jossain kalakuiskaajaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ITÄHAARAN kunnostaminen ei kuitenkaan poista alueen perusongelmaa: osa kaloista pyrkii kutupaikoille kosken länsipuolta pitkin ja heittäytyvät kuolemaansa patoa vasten."
Eikö tässä voi antaa luonnonvalinnan hoitaa? Tyhmemmät kalat tappavat itsensä heittäytymällä patoon, fiksummat menevät toista reittiä ja pääsevät lisääntymään?
Jonkun pitäisi keksiä miksi kalat yrittävät mennä länsipuolelta.
Vähän niin kuin se autistinen nainen joka kehitti niitä kulkuväyliä lehmille. Lehmät pelkäävät milloin mitäkin mutta tämä nainenpa ymmärsi tämän.
Olisko jossain kalakuiskaajaa?
Eikö padon eteen voi laittaa rautaverkkoa? Siis ei sellaista, johon kalat jää jumiin, vaan sellainen, josta ne eivät pääse läpi?
Haluamme tuhota kaiken.
t. degröna
Minusta kaloille pitää keksiä joku houkutin, että ne ymmärtävät valita turvallisemman reitin.
Biologit ja kalaihmiset hommiin. Vanhankaupunginkosken kulttuurimaisemaa ei saa tuhota.
Vierailija kirjoitti:
"ITÄHAARAN kunnostaminen ei kuitenkaan poista alueen perusongelmaa: osa kaloista pyrkii kutupaikoille kosken länsipuolta pitkin ja heittäytyvät kuolemaansa patoa vasten."
Eikö tässä voi antaa luonnonvalinnan hoitaa? Tyhmemmät kalat tappavat itsensä heittäytymällä patoon, fiksummat menevät toista reittiä ja pääsevät lisääntymään?
Ehkä kyseessä on kilttikalat jotka tajuavat, että turha edes yrittää lisääntymistä.
No voihan tavallaan ottaa molemmat.
Purkaa padon, jättää pätkän vanhaa patomuuria muistoksi, ja rakentaa kosken padon viereen niin, että vedenpinnan korkeus pysyy samana, kuin padottuna.
Kyllähän joen virkistysarvo lohijokena on paljon suurempi, kuin maiseman vuoksi ylläpitää hyödytöntä patoa.
Vierailija kirjoitti:
No voihan tavallaan ottaa molemmat.
Purkaa padon, jättää pätkän vanhaa patomuuria muistoksi, ja rakentaa kosken padon viereen niin, että vedenpinnan korkeus pysyy samana, kuin padottuna.
Kyllähän joen virkistysarvo lohijokena on paljon suurempi, kuin maiseman vuoksi ylläpitää hyödytöntä patoa.
Molemmat voidaan ottaa, kun itäpuolella on reitti kaloille.
Jonkun vaan pitäisi opettaa tyhmät kalat käyttämään sitä reittiä.
Museopato on tehty käsin luonnonkivistä ja sitä ei saa purkaa.
Luin tutkimuksesta että kyllä ne kalat aina lopulta sittenkin nousevat itähaaraa pitkin vaikka ensin yrittävätkin länsihaaraan.
Ei yksikään kala ole jäänyt pyörimään paikoilleen tai luovuttanut tai kääntynyt takaisin. Ovat tutkineet radiolähettimien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
No voihan tavallaan ottaa molemmat.
Purkaa padon, jättää pätkän vanhaa patomuuria muistoksi, ja rakentaa kosken padon viereen niin, että vedenpinnan korkeus pysyy samana, kuin padottuna.
Kyllähän joen virkistysarvo lohijokena on paljon suurempi, kuin maiseman vuoksi ylläpitää hyödytöntä patoa.
Museoitu pato ei ole hyödytön vaan erittäin tärkeä osa Voimalamuseota.
Onko sinusta .muissakin museoissa esillä olevat entisaikojen tavarat hyödyttömiä koska niitä ei kukaan enää käytä? Pitäiskö ne .museot purkaa ja tavarat kuskata kaatopaikalle?
Riippuu vähän siitä, että mitä tarkoitat ympäristöllä. Viimeisin jääkausi Suomessa päättyi n. 11 500 vuotta sitten ja sen aikana ja jälkeen on nykyisenlainen maasto muovautunut. Suomen manneralueet ovat muodostuneet n. 2,5-3,5 miljardia vuotta sitten. Ihminen on rakentanut tänne jotain majoja ehkä jo n. 8850 eaa. jolloin alueelle varmuudella tuli ensimmäiset asukkaat. Suomen vanhimmat rakennukset ovat n. 700-vuotiaita (tästä voisi nykyiset rakentajat ottaa onkeensa ja miettiä, miksi nykyään ei mikään kestä).
Että.. siitä ympäristöön kuulumisesta en tiedä, mutta padon purkaminen olisi suorastaan anteeksiantamaton rikos kulttuuri-, rakennus ja ylipäätään koko Suomen dokumentoidun historian näkökulmasta.
Helsingissä ovat päättäjät aina vihanneet vanhaa, halunneet repiä sen ja rakentaa tilalle 'modernia'.
"ITÄHAARAN kunnostaminen ei kuitenkaan poista alueen perusongelmaa: osa kaloista pyrkii kutupaikoille kosken länsipuolta pitkin ja heittäytyvät kuolemaansa patoa vasten."
Eikö tässä voi antaa luonnonvalinnan hoitaa? Tyhmemmät kalat tappavat itsensä heittäytymällä patoon, fiksummat menevät toista reittiä ja pääsevät lisääntymään?