Liiallinen kiintyminen lapsuudenkotiin, pitäisikö huolestua?
Vanhempani päättivät muuttaa pienempään asuntoon. Veli avovaimonsa kanssa osti heidän talonsa. Ongelma on siskoni, joka on häiritsevän kiintynyt lapsuudenkotiin, voivottelee muistojen menettämistä ja että nyt ei voi mennä enää kotiin. Hän on kolmekymppinen perheellinen, asunut omillaan yli kymmenen vuotta. Käy sääliksi varsinki veljen puoliso, kun hän joutuu sietämään siskon takertumista tyyliin keittiön kaappeihin. Onko tällainen normaalia? Mietin jo että pitäisikö ottaa asia puheeksi siskon miehen kanssa.
Kommentit (6)
Annettiinko siskolle mahdollisuus ostaa se?
Vierailija kirjoitti:
Annettiinko siskolle mahdollisuus ostaa se?
Hänellä on jo oma koti eri paikkakunnalla.
Mikset ota asiaa puheeksi siskosi kanssa? Ei kai hän mikään miehensä holhokki ole.
Ihan normaalia haikeutta. Siskolla on ollut 30 vuotta turvapaikka kyseisessä talossa, jonne on aina voinut mennä vaikean tilanteen edessä. Nyt siellä asuukin joku muu eikä pakopaikkaa enää ole. Menee ohi ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mikset ota asiaa puheeksi siskosi kanssa? Ei kai hän mikään miehensä holhokki ole.
Siskon touhu kuulostaa sellaiselta, että voi vaikka ollakin.
Normaalia on tuntea haikeutta, mutta epänormaalia on jos ei osaa pitää suutaan kiinni nykyisten omistajien läsnäollessa.