Lue keskustelun säännöt.
Vertaistukea raskaaseen elämäntilanteeseen
14.01.2022 |
Oma elämäntilanteeni tuntuu raskaalta, kaipaisin siihen vertaistukea anonyymisti. Viimeisen parin vuoden sisään tullut avioero väkivaltaisesta suhteesta, kaksi läheistä sairastunut syöpään, itsellä posttraumaattinen stressihäiriö ja ahdistuneisuushäiriö sekä viimeisimpänä hedelmällisyyteen liittyvät haasteet. Mikä olisi paras paikka saada vertaistukea netistä? Joskus aikoinaan ihmiset kirjoittelivat anonyymeja blogeja esim. lapsettomuushoidoista tai muista herkistä aiheista, mutta blogeja ei taida lukea enää kukaan. Tuntuu, että haluaisin käsitellä tilannettani kirjoittamalla, mutta en tiedä mikä on oikea kanava. Blogin sijaan nimetön instatili?
Kommentit (16)
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käy lääkärissä ja pyydä sieltä neuvoja tuohon vertaistuki-asiaan. Sen kautta löydät viralliset (=parhaat) tukipalvelut. Jos haet summanmutikassa netistä tai uskot tuntemattomien suosituksia, voit joutua jonkin manipuloivan huijarin hyväksikäyttämäksi. Tsemppiä!
Kirjoittaminen on hyvä tapa purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Kannatan joko blogia tai nimetöntä instatiliä, jos vain saat riittävästi seuraajia sekä vastauksia. Myös ikäviä vastauksia. Ehkä vertaistuen saaminen niin voi olla vähän haastavaa, mutta riittää jos edes yksi.
On myös erilaisia vertaistukiryhmiä, jotka kokoontuvat jonkun kerran vuodessa. Sana on siellä vapaa. Sinun tapauksessasi voi googlettaa syöpäyhdistys, mielenterveys, lapsettomuus (Simpukka-niminen yhdistys). Yleensä yhdistyksissä on myös verkkokeskustelu.
Englanniksi löytyy instasta ainakin.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Ei nämä mun vastoinkäymiset nyt niin tavattomia ole kumminkaan. Syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas suomalainen. 25% suomalaisten solmimista ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kaikki tämä löytyi nopeasti googlaamalla. Ihan tavallisia vastoinkäymisiä elämässä, omalla kohdallani nämä vaan on sattuneet tässä lähivuosina ja tuntuu, että en ole edellisestä asiasta ehtinyt kunnolla päästä yli, kun seuraava vastoinkäyminen on edessä. Olen luonteeltani peruspositiivinen ja tsemppihenkinen ihminen, mutta nyt on tullut joku raja vastaan. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käy lääkärissä ja pyydä sieltä neuvoja tuohon vertaistuki-asiaan. Sen kautta löydät viralliset (=parhaat) tukipalvelut. Jos haet summanmutikassa netistä tai uskot tuntemattomien suosituksia, voit joutua jonkin manipuloivan huijarin hyväksikäyttämäksi. Tsemppiä!
Mulla on säännöllinen terapiakontakti, mikä on auttanut paljon. En ole siis pelkästään tämän epävirallisen vertaistukikaipuun varassa. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin ettäkö lapsi pitäisi saada ongelmiesi keskelle eikä mikään parisuhde onnistu eikä ole normaalia suhdetta. Lapsiko ne ongelmat poistaa. Yrittää ennen lapsihaaveita saada ensin pään kuntoon vaikka siihen menisi aikaa. Sä ennen on mahdotonta saada mitään kunnollista parisuhdettakaan.
Olen parisuhteessa kyllä, mikä sai kuvittelemaan että en olisi? Olen eronnut lähes 3 vuotta sitten, sittemmin tavannut uuden kumppanin. Vaikka ideaalimaailmassa esim. parin vuoden päästä voisi elämäntilanne olla helpompi, ikä tulee vastaan. Olen nyt 35-vuotias, joten parin vuoden päästä tuskin hedelmällisyyshaasteet ovat maagisesti helpottaneet. Plus kuka tietää, onko silloinkaan täydellistä tilannetta. Elämässä on kumminkin peruspuitteet kunnossa: oma koti, vakituinen työ ja kohtalaisissa kantimissa oleva terveys. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ettäkö lapsi pitäisi saada ongelmiesi keskelle eikä mikään parisuhde onnistu eikä ole normaalia suhdetta. Lapsiko ne ongelmat poistaa. Yrittää ennen lapsihaaveita saada ensin pään kuntoon vaikka siihen menisi aikaa. Sä ennen on mahdotonta saada mitään kunnollista parisuhdettakaan.
Olen parisuhteessa kyllä, mikä sai kuvittelemaan että en olisi? Olen eronnut lähes 3 vuotta sitten, sittemmin tavannut uuden kumppanin. Vaikka ideaalimaailmassa esim. parin vuoden päästä voisi elämäntilanne olla helpompi, ikä tulee vastaan. Olen nyt 35-vuotias, joten parin vuoden päästä tuskin hedelmällisyyshaasteet ovat maagisesti helpottaneet. Plus kuka tietää, onko silloinkaan täydellistä tilannetta. Elämässä on kumminkin peruspuitteet kunnossa: oma koti, vakituinen työ ja kohtalaisissa kantimissa oleva terveys. T. Ap
No mitä ihmeen vertaistukea sitten muka tarvitset kun elämäsi on kunnossa. Tämmöinen ihan turha terapointi ja asioiden vatvominen on ihan turhaa ja opettele käyttämään omaa järkeäsi jos sitä on. Unohda menneiden vatvominen ja suunnittele tulevaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Ei nämä mun vastoinkäymiset nyt niin tavattomia ole kumminkaan. Syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas suomalainen. 25% suomalaisten solmimista ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kaikki tämä löytyi nopeasti googlaamalla. Ihan tavallisia vastoinkäymisiä elämässä, omalla kohdallani nämä vaan on sattuneet tässä lähivuosina ja tuntuu, että en ole edellisestä asiasta ehtinyt kunnolla päästä yli, kun seuraava vastoinkäyminen on edessä. Olen luonteeltani peruspositiivinen ja tsemppihenkinen ihminen, mutta nyt on tullut joku raja vastaan. T. Ap
Mikä se raja on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Ei nämä mun vastoinkäymiset nyt niin tavattomia ole kumminkaan. Syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas suomalainen. 25% suomalaisten solmimista ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kaikki tämä löytyi nopeasti googlaamalla. Ihan tavallisia vastoinkäymisiä elämässä, omalla kohdallani nämä vaan on sattuneet tässä lähivuosina ja tuntuu, että en ole edellisestä asiasta ehtinyt kunnolla päästä yli, kun seuraava vastoinkäyminen on edessä. Olen luonteeltani peruspositiivinen ja tsemppihenkinen ihminen, mutta nyt on tullut joku raja vastaan. T. Ap
Mikä se raja on?
Jokaisella on murtumispisteensä. Ei kukaan jaksa lisääntyvää kuormitusta loputtomiin, oli se sitten laadultaan fyysistä tai psyykkistä.
Siis ap:lla on asiat kunnossa ja lapsestakin haaveillaan kumppanin kanssa.
Silti kova tarve vertaistuelle monen asian suhteen.
Kuule ap, kehitä resilienssiä ja lopeta asioiden turha vatvominen. Elä nykyhetkessä, älä menneessä tai tulevassa. Terapiaakaan ei kannata jatkaa loputtomiin. Opettele seisomaan omilla jaloillasi. Tsemppiä loppuelämään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen pahoillani Ap tästä kurasta ja ilkeilystä mitä saat täysin turhaan taas niskaan täällä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Ei nämä mun vastoinkäymiset nyt niin tavattomia ole kumminkaan. Syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas suomalainen. 25% suomalaisten solmimista ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kaikki tämä löytyi nopeasti googlaamalla. Ihan tavallisia vastoinkäymisiä elämässä, omalla kohdallani nämä vaan on sattuneet tässä lähivuosina ja tuntuu, että en ole edellisestä asiasta ehtinyt kunnolla päästä yli, kun seuraava vastoinkäyminen on edessä. Olen luonteeltani peruspositiivinen ja tsemppihenkinen ihminen, mutta nyt on tullut joku raja vastaan. T. Ap
Mikä se raja on?
Jokaisella on murtumispisteensä. Ei kukaan jaksa lisääntyvää kuormitusta loputtomiin, oli se sitten laadultaan fyysistä tai psyykkistä.
Mistä sitä kuormitusta tulee niin ei ole selvinnyt tai auennut ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaiseen tilanteeseen ole vertaistukea.
Ei nämä mun vastoinkäymiset nyt niin tavattomia ole kumminkaan. Syöpään sairastuu elämänsä aikana joka kolmas suomalainen. 25% suomalaisten solmimista ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Joka kolmas suomalaisnainen on kokenut väkivaltaa kumppaninsa taholta. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta. Kaikki tämä löytyi nopeasti googlaamalla. Ihan tavallisia vastoinkäymisiä elämässä, omalla kohdallani nämä vaan on sattuneet tässä lähivuosina ja tuntuu, että en ole edellisestä asiasta ehtinyt kunnolla päästä yli, kun seuraava vastoinkäyminen on edessä. Olen luonteeltani peruspositiivinen ja tsemppihenkinen ihminen, mutta nyt on tullut joku raja vastaan. T. Ap
Mikä se raja on?
Jokaisella on murtumispisteensä. Ei kukaan jaksa lisääntyvää kuormitusta loputtomiin, oli se sitten laadultaan fyysistä tai psyykkistä.
Mistä sitä kuormitusta tulee niin ei ole selvinnyt tai auennut ollenkaan.
Onko se sitä että et nyt saa ihan kaikkea mitä haluat nyt juuri ja heti. Elikkä pitäisi hankkiutua paksuksi jotta mielenterveys ongelmasi hellittäisi hetkeksi. Mitähän muuta seuraavaksi.
Elämä on ihmisellä alati vaihtuvia tilanteita, joita ei välttämättä tilaa itselleen kukaan, ja joskus ne surua aiheuttavat raskaat koettelemukset ovat liikaa, aivan liian liikaa!
Sen takia huomataan se lähimmäisen hätä, eikä käännetä selkäämme lähimmäisellemme, koska kuitenkin loppuen lopuksi me ihmiset tarvitsemme toinen toisiamme selviytyäksemme itse kunkin kohdalleen tulevasta ja sattuneesta tilanteesta. On lupa toisesta huolta kantaa, ja ottaa edes osaa toisen taakkaan tekemällä jotain konkreettista auttaaksemme tai ainakin jos edes osattaisiin olla läsnä ja lohduttaa sekä luoda uskoa tulevaan, vaikka elämämme onkin tässä ja nyt kunkin itsensä kohdalla käsillä hetkessä eläen. Kaikki muuttuu ajan kanssa, myös se vastoinkäyminenkin, mitä juuri nyt on akuuttina vaivaamassa. Tulevassa kuitenkin tulee päiviä, jolloin tapahtuu myös jotain iloisia tapahtumia ja asioita itse kunkin elämässään ennen kuin itse siirrymme ajastamme ikuisuuteen.
Kaikille meille sattuu ja tapahtuu mitä milloinkin, ei pidä vaan jäädä ns. tuleen makaamaan, on vaan noustava ja jatkettava, ja luoda itse elämästään niin siedettävä kuin mitä siitä saa irti, olkoonpa omalla kohdalla sitten mitä tahansa meneillään.
Niin ettäkö lapsi pitäisi saada ongelmiesi keskelle eikä mikään parisuhde onnistu eikä ole normaalia suhdetta. Lapsiko ne ongelmat poistaa. Yrittää ennen lapsihaaveita saada ensin pään kuntoon vaikka siihen menisi aikaa. Sä ennen on mahdotonta saada mitään kunnollista parisuhdettakaan.