Lue keskustelun säännöt.
uskonnon tuputus mielenterveyskuntoutujien yhdistyksissä
12.01.2022 |
Meidän kunnassa on mielenterveys kuntoutujien oma yhdistys ja kerhotilat. Siellä on kaksi kertaa kk hengellinen ryhmä. Ok. Ei haittaa jos joku tykkää. Ainoa ongelma on, että ne hengelliset asiat ei pysy niissä ryhmissä vaan ihan muissa ryhmissä ja tilaisuuksissa saatetaan ruveta puhumaan hengellisistä asioista, joka aiheuttaa ahdistusta sitten minulle.
Mulla on paranoidisia ajatuksia välillä ja olen huomannut, että tuommoset uskontojutut pahentaa niitä.
Olen miettinyt että saatan lopettaa yhdistyksellä käymisen koska ei voi luottaa siihen, ettei hengellisistä asioista puhuttaisi niihin kuulumattomissa yhteyksissä. Jotenkin muutenkin häiritsee koko konsepti, että psykoosisairauksista kärsivät ovat niin herkkiä uskomaan jumalaan. Kai se luo heille toivoa, ja turvallisuuden tunnetta, mutta samalla näkee sivusta, miten joillakin vointi heikkenee sen takia.
Ja kun monella se heidän uskonsa on erittäin fundamentalistillista. He juttelevat päänsisässään jollekin mielikuvitusolennolle ja kertovat sitten yhdistyksessä mitä mieltä tämä olento on mistäkin asiasta.
Minun mielestäni jos tällaisessa yhdistyksessä on hengellistä toimintaa niin se pitää pitää omalla paikallaan. Ja tilaisuuksien yhteydessä pitää olla selvästi mainittu onko se hengellinen jos sellainen on. Näin ei läheskään aina ole, että siitä ilmoitettaisiin.
Onko sinulla tästä mielipidettä? Tai kokemusta vastaanvanlaisesta asiasta?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Uskonto ei sovi mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen millään tavoin yleisesti annosteltuna. Kuntoutujien tulee olla ainostaan tietoisia näiden uskonnollisten tukipalveluiden saatavuudesta, jotta voivat niihin halutessaan hakeutua. Joillekin niistä saattaa olla oikeasti apua. Ongelmana tässä on se, että nämä hengellistä toimintaa kuntoutujille tarjoavat "uskovaiset" voivat olla itse sekaisin kuin seinäkellot. Sokea sokeaa taluttaa.
Uskontoa ei tule tuputtaa ikinä missään. Kaikkinainen raamatulla, tai muulla pyhällä kirjalla, päähän lyöminen on varsin kuvottavaa ja on tuhonnut paljon ihmisiä. "Uskovaiset" voivat olla melkoisia petoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse uskovainen ja onneksi säästynyt siltä, ettei horjuvan mielenterveyden takia tarvitse käydä missään. Uskovien joukossa olen nähnyt tärähteitä ja niitä jotka ovat sekaisin kuin seinäkello ja siinä on tavallista suurempi vaara että uskonasiat saavat järjettömiä mittasuhteita ja putkahtavat esille holtittomasti. Joten eihän tuollaisen ryhmän sisällä ole tervettä, kun ei tiedä minkälaista hengellisyyttä ryhmä nostaa esiin. Kaikki ei ole tervettä.
Fiksu ryhmänvetäjä voisi kyllä tuoda tämän seikan esille. Käsitellään niitä asioita sille kuuluvassa ryhmässä. Väitän kuitenkin että terveessä yhteisössä ja ilmapiirissä hengelliset asiat ovat hoitavia. Kukaan mielenterveydeltään itse horjuva eikä aina kovin ankara uskossaan oleva ole oikea ihminen pitämään asioita esillä tuollaisessa ryhmässä. Olen itse nykyään aika kovanahkainen uskossa, enkä ole vietävissä. Monet uskovatkin tarvitsisivat välillä vähän ravistelua korkeuksista tähän tavalliseen raadolliseen arkeen.
Ota ihmeessä puheeksi ryhmän vetäjän kanssa että hänen tulisi pitää hengelliset aiheet niille tarkoitetussa ryhmässä.
Vierailija kirjoitti:
Uskonto ei sovi mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen millään tavoin yleisesti annosteltuna. Kuntoutujien tulee olla ainostaan tietoisia näiden uskonnollisten tukipalveluiden saatavuudesta, jotta voivat niihin halutessaan hakeutua. Joillekin niistä saattaa olla oikeasti apua. Ongelmana tässä on se, että nämä hengellistä toimintaa kuntoutujille tarjoavat "uskovaiset" voivat olla itse sekaisin kuin seinäkellot. Sokea sokeaa taluttaa.
Meidän yhdistyksessä hengellisen ryhmän vetäjä on itse kuntoutuja. Sillä on tapana tehdä ulostulo ja. Eräs kerta oltiin kahvilla kun ponkaisi seisomaan ja pahoitteli katolisen kirkon pf skandaalia koska hänen sukulaispoika on katolilainen. Sitten painotti että hän on kyllä luterilainen ja Jeesus on hänen herra ja että uskoo Raamattuun. Toivotti kaikki tervetulleeksi hengelliseen ryhmään ja istui alas niin että tömpsähti. Jatkoi kahvin juontia kuin mitään ei olisi tapahtunut. Minä heitin kahvin naamaani ja lähdin kotiin
Uskonto ei sovi mielenterveyskuntoutujien kuntoutukseen millään tavoin yleisesti annosteltuna. Kuntoutujien tulee olla ainostaan tietoisia näiden uskonnollisten tukipalveluiden saatavuudesta, jotta voivat niihin halutessaan hakeutua. Joillekin niistä saattaa olla oikeasti apua. Ongelmana tässä on se, että nämä hengellistä toimintaa kuntoutujille tarjoavat "uskovaiset" voivat olla itse sekaisin kuin seinäkellot. Sokea sokeaa taluttaa.