Onko muilla 30 v:lla kamala kriisi iästä?

eikä ole vieläkään vaikka mittarissa jo 40 v. :)



Enkä todellakaan haluaisi olla aina 25! Minä sen kun paranen vuosien vieriessä kuin hyvä viini! :D

mutta minullakin nyt selvästi rypyn alkuja tullut, kuntoa pitää oikeasti pitää yllä ja paino tuppaa nousemaan eri lailla kuin ennen. Ja monessa asiassa tajuu, että ei todella ole enää ihan nuori.



Jos minulla ei olisi lapsia, niin kriisi iskisi varmaan nyt ihan eri mittaluokalla. 30 v. päivänä kärsin raskauspahoinvoinnista ja kun täysin 31 oli vauveli hoidettavana, joten ei ehdi kriiseillä.

silloin, kun täytin 30, ei ennen sitä, eikä ole ollut sen jälkeenkään.

Minulle ikä on näin aikuisiällä aika merkityksetön numero, hyvä, jos muistan sen oikein äkkiä kysyttäessä.

T: 38-v.

ja mulla ikää 46 vuotta =) Eikä mulla ole koskaan ollut mittään ikäkriisejä! Olen miettinyt että, mulle saattaa ehkä iskeä kriisi silloin kun olen oikeasti jo TOSI vanha ja tulee aika kohta käydä haudan lepoon.. kuolemaan pelkään.

tavallaan tässä pientä kriisiä, ikää 34 eikä miestä ei lasta ei mitään. Se on ihan OK, että tulee pieni krisiin tunne. se on tavallaan luonnon oma tapa kertoa, että hei, TOIMI- nyt on sinun hetkesi..mun mielestä siis ihan positiivinen kriisi, joka herättää minut- en ole enään lapsi, nuori, vaan aikuinen nainen. :)

että on hiukka kassua, jos ihmisellä ei oo istellään ikäkriisiä tai ei löydy ammärrystä niille joilla on. Elämä on sellainen matka...ja jokainen siirtymävaihe TUNTUU joltain. Vähän outoa, että ei oo mitään kosketusta itseensä ja omiin tunteisiinsa, jos siirtyy ikävaiheesta toiseen. Kylhän lapset ja murkutkin "kriiseilee" ja se on ihan OK ja normaalia. Lähinnä mielestäni on kummallista jos ei mitään kriisiä koskaan ole...

kassua=hassua ;)