Uusperheet hoi!
Mitä tehdä tilanteessa tai antakaa edes jotain rakentavia kommentteja, miehen 9 vuotias poika saa äidillään päättää itse miltei kaikesta.
Tietysti hän koittaa samaa meillä.
Kaikki pitää saada nyt ja heti niikuin hän haluaa.
Mies potee syyllisyyttä kun pystyy viettämään lapsensa kanssa niin vähän aikaa ja antaa usein periksi.
Tästä syystä esim. Oma saman ikäinen lapseni joutuu vaikka syömään leipänsä ilman päällisiä jos ne on loppu koska tyytyy siihen ja miehen lapsi taas ei.
En voi antaa oman lapseni kasvaa niin että hän aina joustaa.
Ero on varmaan ainut keino selvitä tilanteesta, mietin mitä tuosta lapsesta tulee murrosiässä.
Kommentit (9)
Niin pitää minustakin, tai ihan tietysti näin.
Mulla on jotenkin noussut ihan sisäinen raivo (ei kohdistu lapseen vaan hänen vanhempiinsa) asiasta. Tiedän miten menetellä mutta minua ei kuunnella. En ymmärrä miksk jotkut haluavat pilata lapsensa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin pitää minustakin, tai ihan tietysti näin.
Mulla on jotenkin noussut ihan sisäinen raivo (ei kohdistu lapseen vaan hänen vanhempiinsa) asiasta. Tiedän miten menetellä mutta minua ei kuunnella. En ymmärrä miksk jotkut haluavat pilata lapsensa. Ap
Meillä on vähän sama tilanne, mutta mies onneksi ymmärtää asian ja sääntöjen yhdenmukaisuutta tarkastellaan tarvittaessa. Toisessa kodissa lapset valvovat pitkään, syövät koko ajan epäterveellisesti, ruutuaikaa ei rajoiteta yms. Tuntuu pään hakkaamiselta seinään koittaa kasvattaa näitä, kun puolet ajasta elävät kuin pellossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin pitää minustakin, tai ihan tietysti näin.
Mulla on jotenkin noussut ihan sisäinen raivo (ei kohdistu lapseen vaan hänen vanhempiinsa) asiasta. Tiedän miten menetellä mutta minua ei kuunnella. En ymmärrä miksk jotkut haluavat pilata lapsensa. ApMeillä on vähän sama tilanne, mutta mies onneksi ymmärtää asian ja sääntöjen yhdenmukaisuutta tarkastellaan tarvittaessa. Toisessa kodissa lapset valvovat pitkään, syövät koko ajan epäterveellisesti, ruutuaikaa ei rajoiteta yms. Tuntuu pään hakkaamiselta seinään koittaa kasvattaa näitä, kun puolet ajasta elävät kuin pellossa.
Turhautumisen tunne on kyllä suuri! Myöskään ruutuaikaa ei ole tietenkään rajoitettu ja sehän onkin mukavaa koittaa irroittaa lasta tästä.
Lapsi tietysti valittaa koko ajan miksi meillä on niin kova kuri. Ap
Mikä muka on syy, että mies voi viettää aikaa vain vähän lapsen kanssa. Miten se äiti voi viettää enemmän? Kyllä isä on nahjus, joka ei jaksa kasvattaa.
Ei lapsesi tarvi joustaa. Hällä on omat säännöt, mies saa pitää omalla lapsellaan omia sääntöjä. Näin se menee, kun on eri vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Mikä muka on syy, että mies voi viettää aikaa vain vähän lapsen kanssa. Miten se äiti voi viettää enemmän? Kyllä isä on nahjus, joka ei jaksa kasvattaa.
Ei lapsesi tarvi joustaa. Hällä on omat säännöt, mies saa pitää omalla lapsellaan omia sääntöjä. Näin se menee, kun on eri vanhemmat.
Työ on syynä siihen että tapaavat vain joka toinen viikonloppu.
Olis helpompi itseni ja lastenkin varmasti hyväksyä eri säännöt jos lapset eivät olis aivan saman ikäisiä niinkuin ovat.
Musta pitäis olla samat säännöt kun sama talo.
Eikä ole reilua että miehen lapsi määrittää koko perheen touhut joka toinen vl joka on myös minun ja lapseni vapaa-aikaa. Toki voimme kaksin tehdä mitä haluamme.
Ap
Tuttua! En ymmärrä miten lapsi edes käsittelee asian jos vuorotellen mennään äärilaidasta vaikka toiseen? Miten voi muuttaa esim. Omia periaatteitaan sen vuoksi että jonkun eksä on eri mieltä? Tässä kysymyksiä joihin myös minä haluaisin vastauksen.
Minä olen monta kertaa omille lapsilleni sanonut että voi voi kun olette syntyneet minun lapsiksi ja teillä on minun lasten säännöt.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen monta kertaa omille lapsilleni sanonut että voi voi kun olette syntyneet minun lapsiksi ja teillä on minun lasten säännöt.
Totta ja joutuuhan sitä ihan kadulla kulkiessaankin sanomaan usein että vaikka tuo tekee noin niin sinä et voi niin tehdä!
Hankalaa tai mahdotonta kuitenkin kummallekkin lapselle tuo jos toinen saa aina erityiskohtelua ja toinen joutuu tyytymään vähempään. Kumpikin lapsi on tällöin tavallaan huonossa asemassa.
Leivänpäällisissä ja vastaavissa tulee olla samat säännöt kaikilla. Jos sopiminen miehen kanssa ei onnistu, en jäisi odottamaan murrosikää tilanteen kanssa.