Seksi ja seksuaalisuus ahdistaa
Mitä tehdä kun seksiin liittyvät asiat pyörivät mielessä liiallisesti ja ahdistavasti. Elän periaatteessa parisuhteessa, mutta en kumppanini kanssa pysty näkemään kovinkaan usein, noin kerran kahdessa viikossa. Nähdessämme seksiä ei kuitenkaan aina ole ja joinakin kertoina kun on, niin välillä se tuntuu hankalalta, koska tuntuu että olen hänelle jotenkin liikaa, vaativa ja painostava (ainakin omassa mielessäni niin koen).
Edellinen suhteeni kaatui vuosien torjuntaan ja seksittömyyteen, enkä haluaisi elää jälleen kerran samassa tilanteessa. Haluaisin voivani seksuaalisesti hyvää ja täyteläistä elämää.
Nämä asiat saavat minut voimaan pahoin. Syyttelen itseäni, enkä haluisi olla tällainen. Mitä tässä pitäisi tehdä? Jos eroan tästä nykyisestä niin tilanne tuskin paranee, koska minulla on lapsi, joka rajoittaa uusien ihmisten tapaamista suuresti. Samaten itselleni sopivan kumppanin löytäminen tuntuu todella vaikealta, muutaman vuoden kun yrittänyt jo sopivaa löytää.
Tämä tilanne saa minut raiteiltani. Vihaan itseäni ja tätä elämäntilannetta. En jaksa oikein enää olla töissä ja suhde lapseenikin on jotenkin vääristynässä oman ahdistukseni ja voimattomuuteni seurauksena.
Miksi minun pitää olla tällainen? Miten tästä pääsisi eroon? En jaksaisi enää elää yksin ja hoidella itseäni lähinnä vain masturboiden, koska sekin saa minut vain haluamaan lisää ja vihaamaan itseäni. Varaa seksuaaliterapiaan ei ole.
Kommentit (22)
Olisipa se noin helppoa. Kun jo muutaman vuoden sellaista etsinyt niin alkaa usko mennä. Itsetunto ja -luottamus ihan pohjamudissa. Sen seurauksena ei mikään ihme etten ketään tunnu löytävän.
Pystytkö kertomaan tuon mitä kirjoitit kumppanillesi?
Tuskin hän siitä säikähtää ja voisitte yhdessä miettiä millaista yhdessäoloa haluatte ja tarvitsette.
En usko, että on hyvä vältellä aihetta, vaikka pelkäätkin sen olevan painostusta.
Voin itseni kanssa niin huonosti, ettei ole mikään ihme ettei kukaan minua suhteeseen halua.
Vierailija kirjoitti:
Olisipa se noin helppoa. Kun jo muutaman vuoden sellaista etsinyt niin alkaa usko mennä. Itsetunto ja -luottamus ihan pohjamudissa. Sen seurauksena ei mikään ihme etten ketään tunnu löytävän.
Voi löytyä nopeasti tai olla löytymättä. Mutta koskaan ei tiedä, mitä kohtalo tuo eteen. Ei kannata ottaa itseensä jos ei heti löydy. Kemiat ratkaiseen kumminkin eniten ja siihen et pysty mitenkään vaikuttamaan. Mutta etsivä löytää, ei kannata luovuttaa. Pää pystyy ja kohti uusia pettymyksiä, siellä jossain on sun kultasi. Pitää vain löytää se.
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö kertomaan tuon mitä kirjoitit kumppanillesi?
Tuskin hän siitä säikähtää ja voisitte yhdessä miettiä millaista yhdessäoloa haluatte ja tarvitsette.
En usko, että on hyvä vältellä aihetta, vaikka pelkäätkin sen olevan painostusta.
Olemme avoimesti kaikesta kertoneet ja puhuneet ja hän on näistä ahdistunut ja sitten etääntyy. Hän kokee sen painostuksena, enkä sitä yhtään ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa se noin helppoa. Kun jo muutaman vuoden sellaista etsinyt niin alkaa usko mennä. Itsetunto ja -luottamus ihan pohjamudissa. Sen seurauksena ei mikään ihme etten ketään tunnu löytävän.
Voi löytyä nopeasti tai olla löytymättä. Mutta koskaan ei tiedä, mitä kohtalo tuo eteen. Ei kannata ottaa itseensä jos ei heti löydy. Kemiat ratkaiseen kumminkin eniten ja siihen et pysty mitenkään vaikuttamaan. Mutta etsivä löytää, ei kannata luovuttaa. Pää pystyy ja kohti uusia pettymyksiä, siellä jossain on sun kultasi. Pitää vain löytää se.
Niin kai se on. En vaan jotenkin jaksa enää luottaa tuohon, olen liian rikkinäinen sisältä ja se varmasti vaikeuttaa sopivan ihmisen löytymistä, ellei tee siitä ihan mahdotonta.
Periaatteessa parisuhteessa on huono tila, tiedän kokemuksesta. Tuohon ei ole kompromissia jos toinen haluaisi tiiviimpää yhdessäoloa ja toinen haluaa pitää etäisyyttä.
Tuo ristiriita repii molemmat rikki jos mukana on suuria tunteita
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa parisuhteessa on huono tila, tiedän kokemuksesta. Tuohon ei ole kompromissia jos toinen haluaisi tiiviimpää yhdessäoloa ja toinen haluaa pitää etäisyyttä.
Tuo ristiriita repii molemmat rikki jos mukana on suuria tunteita
Suuria tunteita ei pelissä taida oikein olla. Sekin tässä ahdistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa parisuhteessa on huono tila, tiedän kokemuksesta. Tuohon ei ole kompromissia jos toinen haluaisi tiiviimpää yhdessäoloa ja toinen haluaa pitää etäisyyttä.
Tuo ristiriita repii molemmat rikki jos mukana on suuria tunteita
Suuria tunteita ei pelissä taida oikein olla. Sekin tässä ahdistaa.
Onko sulla nyt kuitenkaan niin huono tilanne. Moni yh (ja miksei naimisissa oleva) olisi onnellinen jos saisi kerran kahteenviikkoon läheisyyttä ja seksiä. Yhteys lapseen on kuitenkin tärkein asia ja siinä ei uusi parisuhde auta, enemmän haittaa
Oletko siis mies vai nainen, tuosta ei käynyt ilmi?
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis mies vai nainen, tuosta ei käynyt ilmi?
Vaikuttaisiko se jotenkin tilanteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko siis mies vai nainen, tuosta ei käynyt ilmi?
Vaikuttaisiko se jotenkin tilanteeseen?
En tiedä, ehkä ei.
Jos olet noin kehnossa kunnossa niin koeta hakeutua vaikka ihan julkisen puolen psykologille. Kuulostaa ettei kyse ole vain seksin määrästä vaan jostain syvemmästä ongelmasta.
Ja jos toisen vastaus myös sulattelun jälkeen avoimuuteen on etäisyyden ottaminen, niin ero taitaa olla ainut vaihtoehto.
Miksi ette siis sekstaa kun näette vain kerran viikossa?
Voisi olla kuitenkin järkevää investoida parisuhdeterapiaan. Ei kuulosta mitenkään ainutkertaisilta ongelmilta ja he ratkovat vastaavia asioita työkseen.
Ei tässä parisuhdeterapiaan kannata mennä, niin uusi ja epämääräinen suhde vielä kyseessä. Ennemmin katsoo mitä tästä seuraa.
Nähdään kerran kahdessa viikossa ja jotenkin läheisyys ja seksi välillä sellaista ettei olla ihan samalla aaltopituudella, sen hankaluuden kanssa sitten välillä kamppailua ja se ahdistaa.
Mun sukupuolella ei tässä nyt ole tosiaan mitään merkitystä.
En vaan tiedä mitä tässä pitäisi tehdä. En jaksaisi jatkuvasti olla tuntosarvet pystyssä sen suhteen mitä toinen haluaa ja sitten mukauttaa itseäni siihen. Voi kun olisi helpompaa tän seksuaalisuuden kanssa.
"mitä toinen haluaa"? Pitääkö olla miellyttämässä toista. Olet varmaankin nainen siis... mutta ei pidä lähteä siihen miellyttämisjuttuun. Tai toki saa toista miellyttää, muttei se saisi ola lähtökohta.
Jos en miellytä niin en kelpaa. Ei ole oikein vaihtoehtoa. Enkä sukupuolesta tässä sano yhtään mitään, ei sillä ole merkitystä.
Ensinnäkin,olet hyvä ja riittävä ihminen tollasena kuin olet!Sun ei tarvii olla mitään muuta kuin olet.Älä ruoski itseesi liikaa tai mollaa itseäsi asioista,se ei ainakaan auta yhtään.Päin vastoin huonontaa ja ilman oikeeta syytä.Oot sen itsekin huomannut ja todennut.On ihan normaalia tuntea seksuaalista halua.Vanhat kokemukset puutteessa olosta ja huonosta aiemmasta parisuhteesta vaikuttavat sulla taustalla.Niitä et ole ehkä käsitellyt läpi ja ne pyrkivät vaivaamaan päässä ja kropassa uusissakin suhteissa.Sillon aika moni asia saa negatiivisen klangin vaikka siihen ei olisi sen kummempaa syytä.Tilanteesi on haasteellinen välimatkan takia ja on ihan luonnollista jos on lapsia taloudessa ettei seksi aina onnistu syystä tai toisesta.Sillon kerrat harvenee mutta ei pysyvästi.Muutenkin tilanne on väliaikainen ja tulee varmaan tulevaisuudessa muuttumaan.Painostaminen kumppania kohtaan ei ole yhtään hyvä idea seksiä ajatellen.Se aiheuttaa miltei aina vaan huonoa fiilistä toiselle ja hän vetäytyy vieläkin enemmän kuoreensa jolloin seksiä on tarjolla entistä vähemmän.Mieti kuinka paljon sun negatiivisista tunteista on peräisin entisistä suhteista,siellä tapahtuneista ja sanotuista sanoista.Ja sen jälkeen sitä että mitkä asiat ovat nykyisessä suhteessa hyvin tai huonosti rehellisesti ilman noita menneisyyden tapahtumia tai itsesi dissaamista.Siitä saat aidomman kuvan teidän suhteen tilasta.Muutenkin hyvä kumppani löytyy sillon kun et etsi häntä.Etsimällä et välttämättä löydäkään vaan hän astuu elämääsi kun sitä vähiten odotat ellei hän jo olekin elämässäsi.
Etsi itsellesi kumppani, jonka kanssa asutte samassa taloudessa ja saat seksiä viikoittain. Kukaan viriili ihminen kestä puutteessa. Se että on viriili ja haluaa seksiä, ei ole vika eikä sairaus.