Mielipiteitä vauvauinnista

tykkäät käydä, niin mikä ettei, ihan oman itsesi viihdykkeeksi.

ja molemmista on tullut vesipetoja.

Isompi oppi uimaan nyt kesällä (4½v). Sukeltaa 2m matkan helposti,hyppää korokkeelta,sukeltaa renkaita pohjasta (syvyydestä jossa itsellä ylettää juuri varpaat pohjaan) yms.



Pienempi (2½v) sukeltaa n.metrin matkoja,hyppää reunalta ja korokkeelta,sukeltaa renkaita pohjata yms.



Suosittelen siis minusta se oli mukavaa ja hyötyäkin siitä on ollut.



Me siis jatkettu uimista säännöllisesti omalla perheellä vauvauinnin loputtua.

ja vasta 2,5v alettiin käymään uimassakin. Lapsi 4v oppi nyt sukeltamaan. Sukeltaa ja hyppää reunalta. Poimii pohjasta sukeltaen renkaita jne. Uida ei vielä osaa.



Ei siis välttämättä tarvitse vauvauintia tullakseen vesipedoksi, mutta helpottaa ehkä huomattavasti. Ja vauvaunnin jälkeenin pitäisi jatkaa uintiharrastusta jotta taito säilyy. Uinti on kuitenkin luonne kysymys. Toiset uskaltaa ja tykkää toiset taas ei.

Me aloitettiin juuri vauvauinti, tyttö 3,5 kk tuntui tykkäävän siitä, että näki vähän muitakin ihmisiä kuin äitinsä ja isänsä :-). Vedessä oli kuin olisi aina ollut, ei itkua eikä huutoa missään vaiheessa.



Ja itse olen nyt kohta 5 kk ollut kotona - ennen synnytystä ei paljon jaksanut käydä missään ja nyt synnytyksen jälkeen ei kovin helposti pääse. Minusta ei tosiaan ole turhaa, vaikka olisikin "vanhempien viihdykettä" - on edes yksi kiintopiste viikossa, mitä odottaa, jotain rutiininomaisesti toistuvaa ja toivottavasti myös aikuiskontakteja. Jaksanpahan sitten olla parempi äiti vauvan kanssa...

eli ollut tosi mukavaa kun mennään koko perheellä yhdessä. Muskarit sun muut on vain päivällä ja silloin isä ei pääse osallistumaan. Olen kokenut että pojalle myös tärkeää nähdä vähän hälyä ja muita lapsia kuin vain kotona äidin kanssa hissutella. Uimaan siellä ei opi ja tuskin eroa aloittaako vauvana vai neljä vuotiaana. Vauvauinnin ohjatut alku ja loppupiirit lauluineen meillä vauvan suosikkeja.

Me aloitettiin ensimmäisen lapsen kanssa hänen ollessa 3kk ja nauttii vedestä kovasti. Ollaan jatkettu siitä lähtien harrastusta ja nyt 2,5-vuotiaana sukeltaa, hyppää reunalta, harjoittelee räpylöiden kanssa uimista, tykkää peuhata vedessä ja uskaltaa tulla isoon liukumäkeen. Rakastaa uimahallissa käymistä.



Toista lasta odottaessani käytiin esikoisen kanssa paljon uimahallissa, ja uskon että sillä on jotain vaikutusta siihen, että vauvammekin tykkää nyt tosi paljon olla isossa altaassa. Ensimmäisestä kerrasta alkaen on ollut aivan rento ja nauraa vedessä paljon.



Mielestäni se on oiva harrastus ja varsinkin kun koko perhe viihdytään, niin mikäs siinä. Ei tietty tarvitse pelkästään lapsen takia lähteä, jos vanhempia ei kiinnosta vesitouhut. Oppii sitä uimaan myöhemminkin. Mutta kun pienenä aloittaa, tottuu siihen touhuun helpommin.