Miten suhtauduitte ryhmätöihin koulussa? Minä jouduin aina tekemään kaiken

Olen ujona ja hiljaisena lapsena vihannut niitä peruskoulusta asti. Samasta ryhmätyöstä minulle oli tarjottu huonompaa arvostelua kuin toiselle vähemmän asian eteen työtä tehneelle, mutta siihen oli ryhmän vetäjä puuttunut.

Yliopistossa selvisin ryhmätöistä tekemällä oman osuuteni ja sillä selvä. Eräänä sunnuntaiaamuna tuli puhelu toiselta ryhmäläiseltä, joka oli huolestunut siitä, että palautuspäivä oli seuraavana päivänä eikä mitään tietoa, missä vaiheessa työ on. Emme edes tavanneet toisiamme vaan teimme jo silloin sen etänä. Kyllä, se valmistui ajoissa.

Kylllähän se on kun pääsee värikynillä vähän tuhertamaan. Fiiilis yltyy.

Samantekeviä. Itsellä taisi olla yleensä kohtalaisen hyvät ja samantasoiset ryhmät. En minä niistä mitenkään innostunut ollut, mutta en vihannutkaan. Siinä ne meni samassa kuin muutkin koulutyöt. 

Joskus opettaja määräsi ryhmiä ja kun sattui päällepäsmärin ryhmään, se oli ärsyttävää. Sitten nämä päsmärit julistivat joutuvansa tekemään kaiken, vaikka tosiasiassa eivät antaneet muiden tehdä mitään. Mutta kun sai tehdä omien kavereiden kanssa, se oli ok. 

Vierailija kirjoitti:

Samantekeviä. Itsellä taisi olla yleensä kohtalaisen hyvät ja samantasoiset ryhmät. En minä niistä mitenkään innostunut ollut, mutta en vihannutkaan. Siinä ne meni samassa kuin muutkin koulutyöt. 

Joskus opettaja määräsi ryhmiä ja kun sattui päällepäsmärin ryhmään, se oli ärsyttävää. Sitten nämä päsmärit julistivat joutuvansa tekemään kaiken, vaikka tosiasiassa eivät antaneet muiden tehdä mitään. Mutta kun sai tehdä omien kavereiden kanssa, se oli ok. 

Omien kavereiden kanssa? Todella lällyä. Meillä opettajat määräsivät aina ryhmät.

Ryhmätöissä se tunnollisin joutuu tekemään melkein kaiken ja lusmuilijat voivat olla mukana ja seurata katseella.

Meillä tehtiin muuten ryhmätöistä hirveän iso juttu, kun ne piti esittää luokan edessä. Opettaja puhui siitä, miten joku oli jännittänyt kovasti, mutta selvinnyt siitä silti. En tajua tuollaista lietsomista. Kyllä ihmisen nyt yhden luokan edessä pitää pystyä yksi esitelmä pitämään.

Niin minäkin. En varmasti tee opinnäytetyötäni parityönä. Parini ainoastaan alentaa arvosanaani, lisää stressiäni ja on vain saatanan ärsyttävä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tehtiin muuten ryhmätöistä hirveän iso juttu, kun ne piti esittää luokan edessä. Opettaja puhui siitä, miten joku oli jännittänyt kovasti, mutta selvinnyt siitä silti. En tajua tuollaista lietsomista. Kyllä ihmisen nyt yhden luokan edessä pitää pystyä yksi esitelmä pitämään.

Minä en pystyisi koulukiusaamistraumojen takia. Olen silti yhteiskunnassa menestyvä yksilö. 

Tein mielelläni kaiken, koska niin sain kiusaajani olemaan edes vähän inhimillisempiä minua kohtaan. Ja kun näiden ryhmätöiden arvostelut kun vaikuittivat todistuksen numeroihin, sain joskus jopa purkkaa/karkkia heiltä. Epätoivoista juu, tiedetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samantekeviä. Itsellä taisi olla yleensä kohtalaisen hyvät ja samantasoiset ryhmät. En minä niistä mitenkään innostunut ollut, mutta en vihannutkaan. Siinä ne meni samassa kuin muutkin koulutyöt. 

Joskus opettaja määräsi ryhmiä ja kun sattui päällepäsmärin ryhmään, se oli ärsyttävää. Sitten nämä päsmärit julistivat joutuvansa tekemään kaiken, vaikka tosiasiassa eivät antaneet muiden tehdä mitään. Mutta kun sai tehdä omien kavereiden kanssa, se oli ok. 

Omien kavereiden kanssa? Todella lällyä. Meillä opettajat määräsivät aina ryhmät.

Lähinnä niin, että ne joiden kanssa välitunnillakin oli. Siinä oli sellainen porukka, jonka kanssa ei oltu yleensä koulun ulkopuolella tekemisissä, mutta istuttiin peräkkäin ja ryhmätöissä vain käännettiin pulpetit.  Yleensä ne oli aina samat, mutta jotkut opettajat halusivat sekoittaa ryhmiä. 

Vierailija kirjoitti:

Niin minäkin. En varmasti tee opinnäytetyötäni parityönä. Parini ainoastaan alentaa arvosanaani, lisää stressiäni ja on vain saatanan ärsyttävä.

Saako ne tehdä parityönä? Itse olen insinööri, eikä meillä saanut tehdä parityönä kuin todella perustellusta syystä. Perusteltu syy oli yleensä sellainen, että työ oli tilaustyö, joka oli liian laaja tehdä yksin mutta sitä ei ollut mahdollista jakaa kahdeksi eri työksi. Omassa ryhmässäni ei kyllä kukaan tainnut tehdä parityönä, mutta heti alussa annettiin nämä säännöt.

Mä olin hyvä koulussa, mutta vetäytyvä. Yleensä joku sosiaalinen päällepäsmäri otti tehtäväkseen vetää ryhmätyön tekoa. Mua harmitti sitten, kun ryhmätyön arvosana oli aina huonompi kuin yksin tehtyjen tehtävien.

-80-90-luvut

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöissä se tunnollisin joutuu tekemään melkein kaiken ja lusmuilijat voivat olla mukana ja seurata katseella.

Tunnolliset oli aika lahjattomia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöissä se tunnollisin joutuu tekemään melkein kaiken ja lusmuilijat voivat olla mukana ja seurata katseella.

Tunnolliset oli aika lahjattomia.

Tuollaista en ole ennen kuullutkaan. Miten joku voi saada kymppejä kokeista, jos on lahjaton?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöissä se tunnollisin joutuu tekemään melkein kaiken ja lusmuilijat voivat olla mukana ja seurata katseella.

Tunnolliset oli aika lahjattomia.

Tuollaista en ole ennen kuullutkaan. Miten joku voi saada kymppejä kokeista, jos on lahjaton?

Sitten, että toinen vetää samat paljon vähemmällä työllä.

Ja Huom! Loppupeleissä tunnollisuus ratkaisee enemmän ja johtaa parempiin lopputuloksiin. Oppii näkemään enemmän vaivaa asioiden eteen.

Sama sinulla tulee työelämä.Kun et puhu asia siellä koulussa ja et pidä puoliasi.Koet saman samoista syistä todella työelämässäsi!

Useimmiten saatiin tehtyä ryhmätyöt ihan sovussa ja työnjaot olivat selkeät. Mutta jos päädyin samaan ryhmään sellaisten luokkakavereiden kanssa, jotka eivät minusta pitäneet, minut jätettiin ulkopuolelle eikä ajatuksiani tai mielipiteitäni kuunneltu.

Vierailija kirjoitti:

Sama sinulla tulee työelämä.Kun et puhu asia siellä koulussa ja et pidä puoliasi.Koet saman samoista syistä todella työelämässäsi!

No muidenko ne työt pitäisi tehdä?

Pidin ryhmätöistä. Hankkiuduin aina ryhmään, jossa oli joku hikipinko, joka teki itseasiassa koko homman. Sai löysäillä työn aikana ja heittää läppää.

Tuli hyvät arvosanat ja oli nimi tekijöiden listalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ryhmätöissä se tunnollisin joutuu tekemään melkein kaiken ja lusmuilijat voivat olla mukana ja seurata katseella.

Tunnolliset oli aika lahjattomia.

Tuollaista en ole ennen kuullutkaan. Miten joku voi saada kymppejä kokeista, jos on lahjaton?

Sitten, että toinen vetää samat paljon vähemmällä työllä.

Ja Huom! Loppupeleissä tunnollisuus ratkaisee enemmän ja johtaa parempiin lopputuloksiin. Oppii näkemään enemmän vaivaa asioiden eteen.

Oma lapsi hyvä esimerkki. Tosi vähällä lukemisella yli ysin keskiarvo, tyyliin "ai niin huomenna on koe", lukee koe alueen kerran läpi ennen nukkumaan menoa ja saa 9 1/2. Mutta sitten yliopistossa ei homma toimikaan niin ja vaikka älyä on, ei viitsi nähdä vaivaa, kun ei ole tottunut siihen. Hän keskeytti ja lähti töihin, tosin hänellä on myös tuplatutkinto, joten ammattikin on. Aikoo etsiä kadonneen motivaation ja opiskella työn ohessa myöhemmin.